Kuvat: Vesa Vainikainen
Videot: Roosa Oikarinen 9a ja Vesa Vainikainen
Verenkierron moottori
Tällä tunnilla tutkimme ihmisen sydäntä muistuttavaa sian sydäntä. Tarkoituksena oli löytää sydämestä sen tärkeimmät ja keskeisimmät osat ja selvittää niiden tehtävät. Työ kuulosti kiinnostavalta ja odotin mukavaa tuntia. Uskoin löytäväni kaikki sydämen tärkeimmät osat.
Työ suoritettiin Vesan biologian luokassa perjantaina 14.11.2014 kello 12.20-14.05. Työlle annettiin kaksi tuntia aikaa. Työhön tarvittiin itse sydän, puntari, preparointiveitsi, pihdit, lasisauva, sakset, viivain ja paperia.
Ensimmäiseksi mitattiin sydämen paino, joka meidän sydämellä oli 453 grammaa. Tämän jälkeen sydän laitettiin tarjottimelle oikein päin, jotta pystyi tunnistamaan sydämestä osia. Nyt sydän oli tarjottimella niin, että aortta oli vasemmalla puolella ja keuhkovaltimo oikealla puolella. Sydämestä täytyi tunnistaa aortta, keuhkovaltimo, yläonttolaskimo ja keuhkolaskimo. Myös sepelvaltimot eli sydämen omat verisuonet sydämen pinnassa täytyi tunnistaa.
Tämän jälkeen piti tehdä viilto yläonttolaskimolta suoraan alas asti ilman, että villto osuisi pinnalla oleviin sepelvaltimoihin, jotta oikea eteinen ja oikea kammio tulisi näkyviin. Kammion seinän paksuus mitattiin ja tulokseksi saatiin 1,1 cm. Seuraava viilto tehtiin aortan vierestä suoraan sydämen pohjalla olevaan kärkeen. Nyt näkyviin tuli vasen eteinen ja vasen kammio. Vasemman kammion paksuus oli 2,5 cm. Syy siihen, miksi vasen kammio on paksumpi kuin oikea kammio, on hyvin järkeenkäypä. Vasemman kammion pitää pumpata verta kaikkialle kehoon, kun taas oikean täytyy pumpata veri vain keuhkoihin. Vasen kammio tekee siis raskaamman työn, joten siksi seinä on paksumpi ja vahvempi.
9d:n mittaustuloksia. |