tiistai 16. maaliskuuta 2010

Kuukauden sarjakuva

Teksti ja piirros: Peppi Pasanen 9e

Minarin oppilasvaihto täyttää 10 vuotta

Teksti: Sakari Pääkkö 9b
Kuva: Virva Eskelinen

Kansainvälisyystoiminta alkoi Comenius-projektista

Minarin kansainvälinen oppilasvaihtotoiminta täyttää tänä vuonna 10 vuotta. "Kaikki alkoi Comenius-projektin merkeissä, missä saksalaisetkin olivat mukana", kertoo Heikki Juutinen, Minarin matemaattisten aineiden opettaja. Heikki on ollut alusta lähtien mukana vaihtotoiminnassa . " Saksalaisten kanssa toiminta sujui helposti, joten aloimme kehittää koulujemme välistä ystävyyssuhdetta".

Aluksi oli epäselvää, kuinka kauan vaihdossa oltaisiin: saksalaiset halusivat vähintään kaksi viikkoa, kun taas suomalaiset enimmillään viikon. "Onneksi saksalaiset pitivät päänsä, sillä kahden viikon aikana kerkeää asettua aloilleen", Juutinen kuvailee.

Saksaan lähdetään nauttimaan

Nyt Minarilla on ystävyyskoulu Saksan Osterholz-Scharmbeckissä, ja koulujen välistä oppilasvaihtoa järjestetään vuosittain. Lisäksi Minari vaihtaa OHZ:n kanssa myös ysiluokan tettiläisiä eli työelämään tutustujia.

Oppilasvaihtoon pitää opettajan mielestä suhtautua positiivisesti eikä murehtia koti-ikävää. "Saksaan lähdetään nauttimaan ja vaihtamaan kulttuuria", Heikki Juutinen tiivistää. "Tällaista mahdollisuutta ei muissa Kuopion kouluissa ole."



Kokemus myös opettajille

Heikki itse lähti projektiin mukaan kotoa opitun kansainvälisyyden innoittamana. "Meillä oli kotona useita vaihto-oppilaita ja se synnytti innostuksen kansainväliseen toimintaan", hän muistelee. Projektit tuovat vaihtelua ja mielenkiintoa myös töihin. "Vaihdossa tapaa uusia ihmisiä ja pääsee keskustelemaan heidän kanssaan ainerajojen yli", konkariopettaja tiivistää kokemuksiaan.

Kirsi piti päiväkirjaa Saksa-vaihdosta

Teksti: Kirsi Wolczkiewicz 8f
Kuvat: Virva Eskelinen

Pakkasta, pulkkamäkeä, naurua ja kyyneleitä


Keskiviikko 3.2.
Tuntia ennen saksalaisten arvioitua saapumisaikaa jokainen vaihtoon osallistunut suomalainen oli innoissaan, ja kun bussi kaartoi pihaan, niin suurin osa juoksi ystäviään vastaan pakkaseen.

Tervetuliaisjuhla alkoi rehtorin puheella: ensin muutama sananen englanniksi, sitten varsinainen puhe saksaksi.


Puheen jälkeen oli ruoan vuoro. Jokainen suomalainen oli tuonut jotain mukanaan. Tarjolla oli mm. karjalanpiirakoita, mokkapaloja ja jopa voileipäkakkua. Ruokailun aikana muutama saksalainen innostui menemään ulos lumisotasille. Suurimmalla osalla heistä ei ollut edes hanskoja!

Ilta vietettiin perheissä. Jotkut olivat kävelleet ulkona ja näyttäneet paikkoja ja jotkut olivat pysyneet kotona kyselemässä kuulumisia.

Torstai 4.2.
Saksalaisten päivä alkoi tapaamisella kotiluokassa. Sen jälkeen ohjelmassa oli ilmaisutaidon opettajien ohjaama draamatunti. Puolet porukasta oli filmiluokassa Jari Mäntyvaaran johdolla ja puolet ilmaisuluokassa Marianne Liimataisen johdolla. Harjoitukset olivat hauskoja, ja kaikki - ainakin suomalaiset - nauroivatkin vedet silmissä.




Ruokailun jälkeen lähdimme yhdessä kaupungille suunnistamaan. Sää oli kurja, satoi lunta ja kaikkien vastauspaperit kastuivat. Suunnistimme mm. kauppahallille, tuomiokirkolle ja VB-keskuksen vastapäätä olevalle Minna Canthin kuvalle.

Illalla oli halukkaille matka Fontanellaan, ja sinne tulivatkin melkein kaikki. Paljastui, että monet saksalaiset eivät olleet käyneet koskaan saunassa, muutamat vain kerran.

Perjantai 5.2.

Saksalaisilla oli aamukahdeksalta omaa ohjelmaa luokassaan. Tämän jälkeen biologian opettaja Ulla-Riitta Uotinen antoi heille tietoa jokamiehen oikeuksista. Sitten saksalaiset jakautuivat kahteen ryhmään, joista toinen teki lumiveistoksia koulun pihalla ja toinen leipoi pullaa kotitalousluokassa kotitalouden opettaja Miia Palmu-Niemen ja kouluavustaja Marika Saastamoisen johdolla. Suomalaiset olivat koko päivän omilla tunneillaan.


Illalla koululla pidettiin disco, johon osallistuivat kaikki halukkaat minarilaiset sekä tietenkin saksalaiset vaihto-oppilaat. Itse olin kipeänä enkä päässyt tanssimaan...





Viikonlopun saksalaiset olivat perheissä.

Maanantai 8.2.
Kouluun tultiin tavalliseen tapaan kahdeksaan, ja saksalaisilla oli ensimmäinen tunti kotiluokassa. Yhdeksältä saksalaiset menivät seuraamaan suomalaisten oppitunteja, ja heillä oli kuulemma ollut hauskaa.

Kymmeneltä oli sählyottelun vuoro. Tuomarina toimi poikien liikunnan opettaja Juha Hänninen. Suomalaisista melkein kaikki tahtoivat pelata, mutta saksalaisia tuli vähemmän, varsinkin tyttöjä. Ottelu oli tasainen ja päättyikin 4 - 4 saksalaisten saatua viime sekunneilla tasoitusmaalin.



Ruokailun jälkeen lähdimme yhdessä Antikkalaan. Siellä saksalaisille tuli ongelmia suksien ja monijen kanssa, mutta loppujen lopuksi kaikki halukkaat pääsivät rinteeseen. Kaatumisia tuli paljon, mutta silti oli hauskaa.





tiistai 9.2.
Aamuyhdeksältä saksalaisilla alkoi kuvataidetunti, jota piti kuvataiteen opettaja Pirjo Pellikka. Tunnilla jokainen piirsi omakuvan peilin avulla.



Ruokailun jälkeen saksalaisilla oli mahdollisuus olla keskenään kaupungilla shoppailemassa. Suurin osa olikin ostanut tuolloin tuliaisia ja vaatteita.

Neljältä oli vuorossa hohtokeilausta keilahallilla. Moni saksalainen oli hyvä keilaamaan - pienen harjoittelun jälkeen.


Keilauksen jälkeen menimme yhdessä Kalpan peliin. Kalpa - TPS -ottelussa suomalaiset näyttivät mallia kannustuksesta, ja pian saksalaisetkin huutivat ja taputtivat tuttuja rytmejä. Harmi vain, että Kalpa hävisi!


Keskiviikko 10.2.
Ennen leirille lähtöä saksalaiset pääsivät seuraamaan suomalaisten tunteja kahdenoppi tunnin ajan.

Ruokailun jälkeen sitten lähdettiin Viitakko-nimiseen leirikylään, tunnin ajomatkan päähän Tuusniemelle. Saavuttuamme perille meidät jaettiin mökkeihin, noin kolme paria yhteen huoneeseen.


Iltapäivällä oli "savolaiset olympialaiset", johon kuului mm. curlingia, pulkalla vetämistä, naulojen hakkaamista sekä köyden vetoa. Illalla oli leikkejä yhteisessä tilassa. TV-huoneessa pyöri Greyn anatomia, ja pitkän väännön jälkeen pääsimme myös laulamaan karaokea. Saksalaisista Patrick ja Jason innostuivat laulamaan vanhan suomalaisen hitin Tom tom tom.


torstai 11.2.
Herääminen aamulla oli vaikeaa, koska moni oli valvonut pitkään illalla. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa mäenlaskua, josta kaikki innostuivat. Osa laski liukurilla, suurin osa pulkalla ja jotkut jopa potkukelkoilla.


Mäenlaskun jälkeen syötiin ja ajettiin takaisin koululle. Kaikki parit lähtivät koteihinsa.

Perjantai 12.2.
Aamulla saksalaisille järjestettiin luistelua Minarin koulun kentällä. Moni suomalainenkin osallistui. Pelasimme jääkiekkoa sekajoukkueilla, jotkut luistimilla, jotkut kengillä. Peli päättyi punaisen joukkueen hyväksi.

Myöhemmin päivällä saksalaiset kertoivat tuleville 7. luokan vaihto-oppilaille omasta koulustaan ja Saksasta.


Yhdeltä oli vuorossa jäähyväisnyyttärit, jolloin katsoimme Juuson ja Joonan tekemän videokoosteen vaihdostamme. Näimme hauskoja kommelluksia pulkkamäestä ja draamatunnilta. Nyyttäreiden jälkeen lähdimme kaikki viettämään viimeisiä hetkiä toistemme parissa.

Lauantai 13.2.
Monet kävivät laskettelemassa Kasurilassa, ja saksalaiset pitivät siitä todella. Kaikki valmistautuivat hyvissä ajoin huomisaamun lähtöön ja hyvästelyihin.


Sunnuntai 14.2.
Ystävänpäivän aamuyönä saksalaiset sitten lähtivät koulun pihalta klo 3.30. Hyvästellessä kaikille tuli haikea mieli, ja parit toivottelivat toisilleen hyvää jatkoa ja pyysivät taas käymään kesällä. Kun viimeiset halaukset oli annettu, niin bussi lähti kohti Tampereen lentokenttää.




Disco koko koululle sekä saksalaisille vaihto-oppilaille

Teksti: Henriikka Asikainen 7d
Kuvat: Henriikka Asikainen 7d ja Vesa Vainikainen

Discon huumaa

Koulumme perinteinen "vaihtaridisco" pidettiin perjantaina 5.helmikuuta 2010. Ennen diskon alkua tukarit valmistelivat opettajien kanssa paikkoja valmiiksi. Anttoni Komulainen ja Hanna Lintu testailivat laitteiden toimivuutta, valoja ja musiikkia. Pieniä ongelmia oli alussa mikin kanssa, mutta ongelmat ratkaistiin ennen oppilaitten tuloa.


DJ:inä toimivat Anttoni Komulainen (dj Ändee) Outokummun Pohjois-Karjaan:n opistosta teatteriesiintymistekniikan puolelta sekä Sampo Nevalainen ja Riku Matela Minarista. Diskotapahtuman juonsivat 9.luokan tukioppilaat Mari Haikonen ja Sakari Pääkkö.

Limboaminen ei vetänyt väkeä yhtä paljon puoleensa kuin edellisinä vuosina, mutta silti noin 10 kilpailijaa oli mukana. Keppiä pitelivät Lauri Jauhiainen ja Jaro Pääkkö, ja alkumallina toimi Eero Uusaro. Tukarit epäilivät alkujännitystä syyksi vähäiseen osallistumiseen. Voittajaksi selviytyi lopulta Vilma Tarkiainen 7B-luokalta.

Letkajenkka veti vertojaan viime vuodelle, kun sali täyttyi iloisista tanssijoista. Mallia antoivat Jaro Pääkkö, Peppi Pasanen, Saima Tossavainen ja Eveliina Paldanius. Iloinen meininki ja tunnelma jatkui koko tanssin ajan, ja uusia tanssijoita liittyi vähän väliä jonon perälle mukaan.

Eero Uusaro, Eemeli Nissi, Saima Tossavainen ja Eveliina Paldanius vauhdittivat iltaa hauskalla sketsillä, jonka varmaan moni oli aikaisemminkin jo kuullut.

Kioskissa oli kuumat paikat koko diskoillan. Myynti meni hyvin, kun oppilaat kävivät iloisina ostamassa juomista ja herkkuja. Kioskissa ei tänä vuonna nähty ylimääräistä ja epäilyttävää porukkaa oppilaskunnan hallituksen iloksi. Melkein koko illan siellä nähtiin Venla Mustonen, Miia Kokkonen ja Sanni Mikkonen.


Hanna Lintu tuli tänne diskoon Anttonin roudausavuksi ja henkiseksi tueksi. Hanna on opiskellut valo- ja miksausalaa ahkerasti. "Kun olin Minarissa, innostuin Mariannen tunneilla tällaisesta hommasta", hän kertoo. Hannan mielestä tämänvuotinen vaihtaridisko oli paras disko ikinä neljään vuoteen.


Anttoni Komulainen aloitti dj-hommat ollessaan kuutosluokalla, jolloin hän osti omat välineet. "Kiinnostus heräsi, kun olin nelos-vitosluokkalainen laivan diskossa. Seiskaluokalla vedin ensimmäisen kunnon keikan ja kahdeksan luokalla jo ihan omia", hän kertoo. Anttoni on opetellut soittamaan itse ja pitää soittamista mielenkiintoisena harrastuksena. Antton ei kuitenkaan ole varma, tuleeko tästä hänen tuleva ammattinsa.

Saksalaisilla vaihto-oppilailla oli monenlaisia mielipiteitä diskosta: osan mielestä tilaisuus oli tosi huono, osan mielestä taas ohjelmaa olisi saanut olla enemmän ja musiikki oli huonoa ja osan mielestä tämä oli ihan hyvä ilta. Seiskaluokkalaisten mielestä valot olivat tosi mahtavat ja enemmän saisi ihmisiä olla tanssimassa.

Saksalaisten vaihto-oppilaiden mietteitä Minarista ja Suomesta

Teksti ja kuvat: Mari Haikonen 9b

"Minarissa on vapaampi ilmapiiri kuin Saksassa"

Koulumme perinteinen Saksa-vaihto oli tänä vuonna 3.-14.helmikuuta. 26 saksalaista oppilasta ja kaksi opettajaa majoitettiin minarilaisten perheisiin. Seuraavassa kolmen saksalaisen oppilaan mietteitä vaihdosta.

René Heimer, 14


"En tiennyt paljoakaan Suomesta ennen tänne tulemista. Mutta nyt pidän tästä maasta. Parasta on, että teidän järvenne jäätyvät talvella, sillä Saksassa ne eivät jäädy", sanoo René. Hän kävikin useamman kerran luistelemassa, myös retkiluistelemassa Kuopiolahdella. Luistelemisen lisäksi René kävi mm. uimassa, leireilemässä ja laskettelemassa. Hän piti paljon laskettelemisesta, sillä sitä hän oli harrastanut ennenkin.

Svenja Ehing, 14

"Täällä ei ole niin kylmä kuin luulin. Metsää kyllä riittää", Svenja toteaa. Pakkaset ja metsät olivatkin Svenjalle, kuten useimmille ulkomaalaisille, ainoat ennestään tutut asiat Suomesta.
"Suomalaiset ovat mukavia ihmisiä ja minarilaiset ovat tosi kivoja. Koulunne on hieno", lisää Svenja, joka oli erittäin tyytyväinen isäntäperheeseensä. Myös Svenja piti parhaimpana vaihdossa olevana juttuna laskettelua.

Svea Reinert, 14

Kun kysyin Svealta, mikä on erilaista Minarin ja heidän koulunsa välillä, tuli esiin monia asioita. Saksalaisten mielestä meillä on paljon hienoja asioita, joita emme ehkä ole tulleet itse ajatelleeksi. "Minarissa on paljon vapaampi ilmapiiri kuin meillä. Oppilaat saavat tehdä mitä haluavat. Saksassa ollaan paljon tiukempia. Esimerkiksi kännykkää ei saa lainkaan käyttää tunneilla. Opettajanne ovat tosi mukavia. Parasta on, että ruokalassa saa syödä ilmaiseksi, Saksassa kouluruoka nimittäin maksaa", Svea kertoo. Sveakin oli tykännyt heille järjestetystä ohjelmasta. Mieleen oli jäänyt jääkiekko-ottelu KalPa-TPS ja Antikkalan laskettelureissu, vaikkei hän lasketellutkaan siellä. "Hiihtäminen oli kaikkein parasta."

Kaiken kaikkiaan vaihto vaikutti onnistuneelta ja oppilaat tyytyväisiltä matkaansa. He suosittelivat vaihtoa kaikille.

TV-kokki Mikael vieraili Minarilla

Teksti ja kuvat: Laura Leskinen 9a

Ruokaa, ruotsia ja leikinlaskua

Keskiviikkona 3.maaliskuuta ahvenanmaalainen tv-kokki Mikael Björklund laittoi 9A-luokan kokkaamaan ruotsiksi. Lause "nej, jag skojar bara" tuli tutuksi kaikille, kun vitsiniekka selosti ruoka-aineista ruotsiksi.

Laittoi Björklund oppilaat tosi toimiinkin. Hän jakoi luokan kahteen joukkueeseen ja kertoi, että joukkueet ottaisivat mittaa toisistaan smoothien teossa. Joukkueet nimettiin Hallonsopaksi ja Köttbullareiksi.

Smoothiet valmistettiin, ja kaikki maistoivat molempien joukkueiden juomia. Lopuksi äänestettiin. Björklundin ratkaisevan äänen ansiosta Köttbullarit voittivat.

Mikael Björklund kertoi käyneensä ennen Kuopiossa pitämiään oppitunteja Turussa, Tampereella, Helsingissä, Porvoossa, Jyväskylässä ja Espoossa. Kiertueella on ollut parasta se, että hän on saanut tavata paljon nuoria ja että he ovat uskaltaneet puhua ruotsia rohkeasti. Oppilaiden kanssa työskentelykin on tuntunut helpolta.


Mikael päätti tunnin jakamalla kaikille ruotsinkieliset ruokaohjevihkoset. 9A:n oppilas Emmi Savolainen oli tästä ja koko tunnista tyytyväinen. " Kaikkein parasta oli se tyyppi", Emmi kertoo viitaten Björklundiin. "Tulisin uudestaan, jos tällainen vielä järjestettäisiin", Emmi toteaa.

Salonki-kvartetti vieraili Minarilla

Teksti ja video: Sanni Sahi 9a

Beatles rantautui Minarille

Kuopion kaupunginorkesterin soittajista koostuva Salonki-kvartetti vieraili Minna Canthin koululla tammikuussa. Pienistä konserteista saivat nauttia koulumme musiikkiluokkalaiset sekä 8. luokan pitkän musiikin valinnaisrymä.

Salonki-kvartettiin kuuluvat Roman Heiste (viulu 1), Michael Gillen (viulu 2), Terho Laitinen (alttoviulu) ja Amanda Kiiski (sello). He ovat soittaneet yhdessä vuodesta 2003 lähtien. Yhteistyö sai alkunsa, kun heitä pyydettiin esiintymään Terhon hammaslääkärin 50-vuotissyntymäpäiville, ja siitä asti he ovat soittaneet yhdessä ja konsertteja on tullut tehtyä ainakin 250.

”Meillä on tosi mukava porukka ja siksi varmaan vieläkin ollaan yhdessä. Käymme työpaikoilla, päiväkodeilla ja kouluissa soittamassa”, kertoo Terho.


”Lähdettiin vähän karkuun Musiikkikeskukselta. Siellä oli Jorma Uotinen harjoittelemassa”, vitsailee Michael aivan konsertin alussa.

Ja hyvä niin, hauskaa tuntui olevan niin soittajilla kuin kuuntelijoilla. Hyvän musiikin lisäksi lisämaustetta konserttiin toivat välispiikit, sillä huumorintajua näytti löytyvän jokaiselta soittajalta.

Päihdevalistusta kasiluokkalaisille

Teksti: Jasmin Hakulinen ja Suvi Lytsy 8b
Kuva: Nina Ekman 8b

Elämä on parasta huumetta!


Minarilla pidettiin keskiviikkona 3.3.2010 luentoja päihteiden käytöstä. Nuortenpalvelun Elämä on parasta huumetta -projektin työntekijät valistivat 8.-luokkalaisia, ja keskustelu käytiin anonyymisti eli nimettömästi.

"Toiveenamme oli, etteivät opettajat tule tilaisuuteen. Kokemus on osoittanut, että silloin oppilaat uskaltavat jutella kanssamme avoimemmin", kertoi Sari Anjala, toinen luennoitsijoista.

Luennoilla keskusteltiin päihteiden lisäksi energiajuomien käytöstä ja kotiintuloajoista. Luento pidettiin myöhemmin illalla myös 8.-luokkalaisten vanhemmille.

Ysiluokkalaiset kävivät BeStep-messuilla

Teksti: Alma Lappalainen 9e, Peppi Pasanen 9e ja Terhi Tiihonen 9e
Kuvat: Peppi Pasanen 9e ja Terhi Tiihonen 9e

Tulevaa ammattia hakemassa

Kaikki Kuopion koulujen yhdeksäsluokkalaiset olivat keskiviikkona 20.1.2010 BeStep-messuilla. Messut tarjosivat peruskoululaisille mainion tilaisuuden tutustua tarkemmin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen ja Kuopion seudun lukioihin. Oppilaat saivat itse valita, halusivatko mieluiten tutustua ammattikouluun, konservatorioon, musiikkilukioon tai Savoniaan. Tapahtuma kesti kolmisen tuntia.

Luultavasti suurin osa ysiluokkalaisista oli kiertelemässä ammattikoululla, jonne oli pystytetty eri amiskan alojen ja lukioiden esittelykojuja. Tarjolla oli muun muassa maistiaisia amiskan hotelli- ja ravitsemusalan ihmisten laittamasta ruoasta. Mahdollisuus oli myös kokeilla metsäkonesimulaattoria ja käydä lakkauttamassa kyntensä kosmetologeilla. Paikan päällä oli myös paljon huomiota saanut muotinäytös, jossa vaatetus- ja kauneudenhoitoalaa opiskelevat saivat tilaisuuden "näyttää kyntensä".

Ysiluokkalaisten ei tarvinnut koko aikaa kuluttaa yhdessä paikassa. Toimittajamme kävivätkin myös sosiaali- ja terveysalan esittelykierroksella. Aluksi tutorit esittelivät heille rakennuksen kolmatta ja neljättä kerrosta, ja lopuksi he saivat nähdä alasta kertovia käsinukke-esityksiä.

Loppujen lopuksi päivä oli oikein mukava ja mielenkiintoinen, ja monet luultavasti keksivätkin, minne aikovat pyrkiä peruskoulun päätyttyä.

Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen oppilas Iiro esitteli kouluaan.

Tutti juttu

Teksti: Mari Haikonen 9b ja Sakari Pääkkö 9b
Video: Sakari Pääkkö 9b
Tohtorivideo: Ryhmä Somebody

KAIKKI YHDESSÄ

Juuri ennen hiihtolomaa 5.3 koulussamme järjestettiin Tutti juttu-tapahtuma. Seitsemäsluokkalaiset, musiikkiluokat ja musiikin valinnaisryhmät esittivät monia kappaleita muulle koululle. Viimeisenä esiintyjänä soitti myös lukiolaispoikien bändi. Konsertin juontajina toimivat Hessu Kosonen 9b:ltä ja Riikka Voutilainen 7a:lta.

Tutti juttu on ollu perinteinen aloitus minarilaisten hiihtolomalle jo kahdeksan vuoden ajan. Koulumme musiikin ja ilmaisutaidon opettaja Marianne Liimatainen on ollut alusta lähtien mukana järjestämässä sitä. Tapahtuman ideana on kaikkien esiintyminen, mistä nimikin jo kertoo: tutti on italiaa, ja tarkoittaa 'kaikki yhdessä'.

Tämän vuoden konsertti alkoi kahdeksasluokkalaisten kuvaamalla musiikkivideolla, jolla he esittivät Van Halenin biisin Somebody get me a doctor. Myös yhdeksäsluokakkalaiset olivat kuvanneet videon. Idea niihin saatiin Oulun Festareilta. Videot olivat yleisön mielestä mukavaa vaihtelua.

Yksi mieleenpainuvimmista esityksistä oli Bon Jovin Livin' on a prayer, jonka esitti 7b. "Olen hyvin ylpeä 7b:stä. Hyvä että normaalilta luokalta tulevat uskaltavat esiintyä rohkeasti." Marianne kommentoi heidän esitystään. Konsertissa kuultiin myös mm. Green Dayn Wake me up when september ends, Abban Mamma mia, Leevi and the Leavingsin Muotitietoinen ja Survivorin Eye of the tiger.

Tulevaisuudessa Marianne haluaisi kehittää tapahtumaa niin, että myös opettajat esiintyisivät. Hän onkin yrittänyt houkutella muutamia lavalle, mutta ei ole vielä onnistunut. "Myös jonkinlainen karaoke-tyylinen lisä voisi olla hienoa." Marianne suunnittelee.

Uudet tukioppilaat esittäytyvät

Teksti ja kuvat: Henriikka Asikainen 7d

Tukari on luotto-oppilas

Kouluumme valittiin kevätlukukauden alussa uusia tukioppilaita. Jokaiselta 7. luokalta valittiin kaksi oppilasta, ja valintakriteereinä olivat mm. ystävällisyys ja avoimuus. " Lisäksi tukarin pitää uskaltaa puuttua asioihin, jos tarve niin vaatii", kertoo Jami Parkkinen, 9. luokan tukioppilas, joka oli ohjaavien opettajien mukana valitsemassa oppilaita. Hakijoita oli tänä vuonna paljon. "Harmittaa, ettei joukossa ollut monta poikaa", Parkkinen toteaa.


Koulumme uusiksi tukioppilaiksi valittiin Susanna Hyartt, Sofia Kröger, Saima Tossavainen, Eveliina Paldanius, Irene Heikkilä, Hanna Raatikainen, Lauri Jauhiainen ja Jaro Pääkkönen.
He vastasivat muutamiin toimittajan kiperiin kysymyksiin:

1. Miksi halusit tukariksi?
2. Miltä tuntuu, kun sinut valittiin?
3. Miltä ensimmäinen kokous vaikutti?
4. Mitä sana tukari tuo sinulle mieleen?

Susanna Hyartt 7A
1. Tykkään kaikesta yliaktiivisesta ja halusin auttaa toisia.
2. Kiva, oli aika yllätys.
3. Rennolta.
4. Järjestää tapahtumia ja auttaa uusia.

Sofia Kröger 7A
1. Pääsee tekemään asioita koulun hyväksi ja auttamaan toisia.
2. Iloinen yllätys.
3. Rennolta.
4. Tukee toisia ja pystyy auttamaan.

Saima Tossavainen 7B
1. Haluan auttaa ensi vuoden seiskaluokkalaisia.
2. Aika kiva oli aika yllätys.
3. Hauskalta.
4. Auttavaisen ihmisen.

Eveliina Paldanius 7B
1. Haluan auttaa tulevia seiskoja.
2. Iloinen. Luulin, etten olisi päässyt.
3. Hauskalta.
4. Ihminen, joka auttaa muita.

Irene Heikkilä 7C
1. Haluan olla mukana jutuissa.
2. Kivalta.
3. Kivalta.
4. Opastaa uusia ja auttaa.

Hanna Raatikainen 7C
1. Huvikseen.
2. En tiedä.
3. Nälkä.
4. Vaikka mitä.

Lauri Jauhiainen 7D
1. Vaikutti kivalta hommalta
2. Ihan kivalta, kun pääsee vaikuttamaan asioihin.
3. Mahtavalta.
4. Kuunnella, tukea, auttaa ja järjestää juttuja.

Jaro Pääkkönen 7D
1. Huvikseen.
2. Normaalilta.
3. Hyvältä.
4. Emmä tiiä.




Tukarimamma Ulla-Riitta "Ullis" Uotinen

Teksti: Terhi Tiihonen 9e
Kuva: Henriikka Asikainen 7d

Ullis ohjaa tukareita ja arvostaa työtään



"Odottakaa, niin haen itselleni kupin kahvia", Ulla-Riitta Uotinen eli Ullis huikkaa opettajainhuoneen ovelta. "Mennään sitten vaikka labraan". Hetken kuluttua astummekin tyhjään kemianluokkaan, ja haastattelu voi alkaa.

"Koulumme tukioppilastoiminnan juuret juontavat 1970-luvulle, jolloin toiminta saapui Kuopioon. Minna Canthin yläaste oli ensimmäisiä toimintaan osallistuvia kouluja", Uotinen kertoo ylpeänä. "Itse tulin kouluumme vasta vuonna 1989 ja tukaritoimintaan liityin seuraavan vuosikymmenen alussa, sillä halusin päästä oppilaiden tasolle. On kiva nähdä, mistä kaikesta nuorten elämä koostuu koulunkäynnin lisäksi".

Tukioppilastoiminnalla ei taida juuri olla huonoja puolia, mutta sanavalmis Ullis ei jää hiljaiseksi tälläkään kertaa. "Joskus töitä joutuu tekemään omalla ajallaan, mutta se on sen arvoista. Ajattelen tukaritoiminnan olevan eräänlaista hyväntekeväisyyttä, ja on todella upeaa, että myös oppilaat ovat valmiita käyttämään vapaa-aikaansa siihen".

Syyslukukauden alussa ja erilaisissa tilaisuuksissa tukioppilaat tunnistetaan vihreistä paidoistaan, mutta mitkä tukarin ulkoiset tuntomerkit ovat muulloin? "Sellaisia ei oikeastaan olekaan, sillä tukarit ovat erilaisia, ja hyvä niin. Kaikkia heitä tarvitaan yhtä paljon. Esimerkiksi hiljaiset saattavat huomata vaikkapa kiusaamistilanteet herkemmin kuin aktiiviset ihmiset."

Vaikka tukioppilaista löytyy persoonallisuuksia laidasta laitaan, heitä kaikkia yhdistää ystävällisyys ja tunnollisuus. Mutta entä jos tukari ei enää täytäkään näitä kahta vaatimusta? "Jos tukioppilas käyttäytyy epäsopivasti, hän saattaa saada jälki-istuntoa, ja koetamme myös keskustella hänen kanssaan. Elleivät nämä toimet tepsi, joudumme turvautumaan järeämpiin keinoihin eli niin sanottuun jäähyyn ja pahimmassa tapauksessa erottamiseen", Ullis selventää ja hörppää kahvia.

Ulliksen työparina tukioppilaiden ohjaavana opettajana toimii erityisopettaja Anna-Leena Poutanen.

Aistit kovilla biologian labratöissä

Teksti: Saara Bechqito 9C, Hanna Tolonen 9C
Kuvat: Vesa Vainikainen

Etikka jäi Hannalta juomatta

Saaran tulikaste: Hanna tarjoilee.
Tarkoituksenamme oli tunnistaa eri makuja ja hajuja. Maku aistitaan kielellä ja hajun aistinelin on nenä. Ennen tutkimusta piti kirjoittaa ylös koehenkilön inhokit. Koe kuulosti hauskalta ja mielenkiintoiselta.

Tutkimus suoritettiin maanantaina 25.1.2010 biologian luokassa. Hannan inhokit olivat raaka sipuli, sieni, etikka, raaka peruna ja tilli.

Opettaja kokosi ruoka-aineet etupulpetille, josta tutkittavat aineet käytiin hakemassa. Aineita tarjottiin lusikalla pieni määrä. Mausteita oli annettava varovasti. Ensimmäiseksi koehenkilölle annettiin Coca-Colaa suuhun, jota hän ei maun perusteella tunnistanut. Hajun perusteella hän sen kuitenkin tunnisti. Seuraavaksi hänelle annettiin raejuustoa, jonka hän tunnisti heti. Tutkittavia aineita oli paljon, joista Hanna tunnisti suurimman osan. Lopuksi tehtiin taulukko vihkoon, johon kerroimme, mitä kukin oli maistanut ja haistanut sekä tuntemuksia ja havaintoja.

Hannalle annettiin suolavettä, josta hän ei ollenkaan pitänyt. Hyvänmakuisia aineita löytyi myös, kuten esimerkiksi lakritsi ja suklaa. Hän huomasi, että makea mustikka-vadelmajauhe maistui kielen päässä. Koe oli hauska ja mielenkiintoinen, niin kuin alussa ajateltiin. Kokeen loputtua jäljelle jääneet ainekset saatiin syödä.

"Näytettä oli siinä monenlaista ..."

Kartta maantieteellisen tiedon havainnollistajana

Teksti: Emilia Happonen 9c, Mari Pekkarinen 9C, Janna Tanskanen 9c ja Vesa Vainikainen
Kuvat: Vesa Vainikainen

Peruskartan kimpussa

Maantiedon tunneilla ysiluokkalaiset tekivät jo perinteisiä peruskarttatöitä. Työn avulla oli tarkoitus oppia käyttämään peruskarttaa luonnonmaantieteellisen tiedon lähteenä sekä soveltamaan luonnonmaantieteen tietoja. Työ arvioitiin kokeena. Jokainen sai oman karttalehden, jolta rajattiin neljän pikkuruudun alue. Tältä alueelta jokainen teki työnsä tarkemman kartta-analyysin.

Tutkimusalueen rajaus
Peruskarttalehdeltä kirjattiin muistiin nimi ja numero. Lisäksi valittiin joku omaa aluetta tarkentava paikannimi neljän ruudun alueelta. Tutkimusalue rajattiin koordinaattitiedoin.

Alueelta piirrettiin ja kirjoitettiin muistiin kaikki karttamerkit, jotka löytyivät omalta kartta-alueelta. Apuna pystyi käyttämään kartan merkkiselvityksiä

Tutkimusalueelta selvitettiin myös maankäyttömuodot. Erilaisia maankäyttömuotoja ovat asutus, liikenneväylät, pellot, metsät, suot ja vesistöt. Tehtävä esitettiin louksi pylväs- tai ympyrädiagrammina. Maankäyttömuodot selvitettiin prosentteina pistematriisin avulla. Pistematriisi on neljän ruudun kokoinen neliö, jossa on sata pistettä. Pistematriisi on tehty kalvolle. Pistematriisi asetettiin oman alueen päälle ja sitten laskettiin, kuinka monta pistettä kullekin maankäyttömuodolle osuu. Kun pisteitä oli valmiiksi sata, prosentteja ei tarvinnut ruveta laskemaan erikseen

Maankäyttömuodot
Tutkimusalueelta valittiin kymmenen paikannimeä, joiden alkuperäisille nimille keksittiin omat selitykset. Jos omalta alueelta ei löytynyt kymmentä paikkanimeä, pystyi laajentamaan sen koko karttalehden alueelle.

Alueelta etsittiin todisteita jään luode-kaakkosuuntaisesta liikkeestä Suomen yli. Paikannimiä ja ilmansuuntia apuna käyttäen mainittiin esimerkkejä luode-kaakkosuuntaisista järvistä, drumliineista, siirtolohkareista, supista ja avokallioista ym. Niiden syntyperä mainittiin myös työssä.

Alueelta laskettiin maaston korkeus meren pinnasta 10 cm pitkältä janalta. Janalle piirrettiin merkkejä puolen sentin välein. Jokaisen merkin kohdalta piti laskea maaston korkeus. Työ tehtiin millimetripaperille. Työtä piti havainnollistaa nimistön ja symbolien avulla. Millimetripaperille piti piirtää matka ja korkeus merenpinnasta. Maaston korkeus merkittiin pistein millimetripaperille jokaisen merkin kohdalta. Pisteet yhdistettiin viivaimella. Tehtävää havainnollistettiin väreillä, nimistöllä ja symboleilla.

Korkeusprofiili
Lopuksi tehtiin ”matkakertomus” mielikuvitusta käyttäen omalta kartta-alueelta. Kartta-alueelle piirrettiin reitti, jonka avulla kerrottiin matkasta. Toinen vaihtoehto oli piirtää maisemakuva tutkimusalueelta. Kartta-alueelle merkittiin paikka ja tarkastelusuunta. Apuna sai käyttää edellisten tehtävien tietoja ja mahdollisia muita työn aikana vastaan tulleita tietolähteitä.

Korkeusprofiilin teko koettiin haasteelliseksi, koska käyriä oli paikoin vaikeaa tulkita. Kehittämisideana tytöt esittivät korkeuskäyriä havainnollistavan pienoismallin pakollisuutta kaikille, johon tosin tarvittaisiin lisäaikaa. Kartan tulkintataidot koettiin yleishyödylliseksi, jos lähtee metsään, niin voi välttää eksymisen.

Ysit runoilivat kalevalamitalla

Tekstit: 9a:n ja 9e:n oppilaat
Kuvat: Vesa Vainikainen

Kalevalamitta taipuu moneksi

Osa Minarin yhdeksäsluokkalaisista päästi mielikuvituksensa valloilleen Kalevalanpäivän tienoilla, kun äidinkielen tunneilla käsiteltiin kansalliseepostamme ja erityisesti sen kieltä. Nelipolvitrokee, alkusointu, toisto... muun muassa näitä runokielen keinoja oppilaat pitivät mielessään, kun alkoivat rustata runoja yksin tai parin kanssa.


SÄHIKÄINEN

Tuli tupakkaan tykästyy.

Hengähdyksin huolettomin

poika tupakkaan rakastuu.

Paljon poika puhaltaapi

savurenkaita savuttaa…



PUUHAPÄIVÄ
Raikui riemu Kuopiossa,
virne lasten naurusuissa.
Puuhaa oli monenlaista,
tehtävää jos jonkinmoista.
Maalin jälkeen tuuleteltiin,
iloisina sit huudeltiin.
Satujumpas satuiltiin,
lorunurkas loruiltiin.
Isi kuontaloaan raapi,
milloinkahan ruokaa saapi.
Onneks oli pullaa mehuu,
jolla sitten jatkaa meluu.



SAUNASSA

Polte polttaa pakaroissa,

vihta vihalla viuskahtaa.

Huuto haihtuu hikoillessa,

tunto tuskilla tulistuu.

Järki jäihin jämähtääpi -

kalja kurkkuhun kulahtaa!



ITÄMERI KUNTOON JÄTTITALKOILLA


Suuri työ tehtäessä,
paljon toimitettavaa.
Itämeri syynätähän,
pohjamudat myllätähän.
Maita monia mukana,
töissä paljo tovereita.
Helsingissä aivoriihi,
neuvottelu vakava.
Välinpitämättömyyttä,
tietoisuudessa olikin.


SUMPPIA SASSIIN SUUHUNI!

Koulu kasvattaa kaalia,

ruokala raikas ravitsee.

Tunti turhan tuskainen on,

aamut alkavat aikaiseen.

Välkät välillä väsyttää,

pallopelit piristävät.

Sumppia sassiin suuhuni!



Helsingin Sanomien 8.2.2010 julkaiseman uutisen mukaan.
JALKAPALLON EM-KARSINNAT
Jalkapallo joukkueemme,
pohjolan pallon potkijat
kisoihin hyviin tahtovat.
Euroopan väelle näyttävät,
kisoihin koviin pyrkivät.
Hollanti pitää hakata,
samoin ruotsalaiset pellet.
Samassa lohkossa ovat
myös muut lilliputti valtiot.
Kisat ovat kesällä 2012.
Suomi pojat taistelevat,
mutta tuskin selviävät


KYLMÄ AUKKO

Avantohon mennessäni

pakkasehen puskiessa

saunasta saapuessani

kuumuuesta käyessäni

varpaanikin vapisevat.

Kanalihalla kyyhötän

syvyyteen sukeltaessa.

Valittaa mun veresliha

naukuupi nahkanikin.

Tuntoaistini turtuessa

saunaan sukkelaan sukellan.

Hyvä olo hipiässä

sydän sykkii sielussani.





NORSU

Savannilla saivarteli,

laumassansa liikuskeli.

Hamus ruohot, heinät nieli,

Kärsällänsä kosketteli,

heilutti hulvattomasti,

vettä heitti pienen päälle.

Häntä heilutti hyvästit.




PERHEIDEN URHEILUTAPAHTUMA KUOPIOHALLISSA

Tennareiden tepsutusta
pirpanoiden pinkomista
aikamiesten askeleita
lasten leikkiliikkumista
perheen peuhaperjantaina.
Mukula monttuun mullahti
umpisukkulassa uipi.
Temppuradal temput toimi
tylleröiset tykkäsivät
pojat piti pomppupuista.
Suku suuri suunnitteli
satujumppaan singahteli
siellä silmät sikkuralla
yks ja kaks ymmyrkäisinä
ihmisiä ihmetellen
pienet piilossa pienessä
siel sirkusteltan sisällä.
Palloa potki pelaajat
maaleja meille ja muille
pisteitä pihan puolille
jako tasan joukkueille.
Oivast onnistui ohjelma
lapset liikkui liukkahasti
vanhat vähän verrytteli
Tänne me tullaan toistekin
vierailijat virkkohivat.



RETKUN RAKKAUS

Rakastui retku renttuhun,

siten särki sydämensä.

Sattui syvälle sisuksiin.

Suri surunsa suklaaseen,

itki itkunsa itsekseen.

Viilsi viha voimakkaasti.

Renttu rakastui rumempaan.

Rikkoi retkun rumasti,

vetäisi vuoteen omaksi.




PESSU

Pessuni pieni pamahti,

pytty pahasti posahti,

putki pieni karahti.

Heitti Heikin havelikkoon.