maanantai 21. helmikuuta 2011

Tervetuloa lukemaan uusinta Huvitusta!

Valintojen edessä

Kevään eduskuntavaalit lähestyvät. Turuilla ja toreilla tapahtuva vaalityö on kuumimmillaan. Ehdokkaat jalkautuvat kansan pariin ja "lupaavat", "haluavat nostaa esiin", "puolustavat" sekä "ajavat aidosti asiaansa". Kansa kuuntelee ehdokkaita ja tekee huhtikuussa valinnat.

Helmikuun lopussa puolestaan ratkeaa, kuka on Suomen suosituin sketsihahmo. Onko se vilpittömän sympaattinen Munamies vai melko paljon firmansa piikkiin pistavä Harjakainen? Kansa katselee suoria lähetyksiä ja päättää tämänkin asian.

Myös koulumme 9.-luokkalaiset ovat - ja ovat jo olleet - valintojen edessä. Heidän on pitänyt viime aikoina miettiä jatko-opintojaan. Syksyllä ja nyt keväällä on opinto-ohjauksen tunneilla vieraillut edustajia eri opinahjoista kertomassa heille opiskelumahdollisuuksista. Näistä esittelijöistä toimituksemme teki juttua vaihto-oppilaasta, joka antoi vinkkejä vieraan kielen ja kulttuurin opiskelusta.

Valitsemaan ovat joutuneet koulumme 7.-luokkalaisetkin. He ovat päättäneet, millaisia lyhyitä ja pitkiä valinnaisaineita ottavat tuleville vuosille. Näistä valinnoista voimme myös lukea tästä Huvituksen numerosta.

"Elämäsi tarkoitus ei ole Sinun päätettävissäsi, mutta sen suunta on", on joku viisas joskus todennut. Tehkäämme siis jokainen viisaita valintoja!


Koko toimituskunnan puolesta

Virva Eskelinen
päätoimittaja
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Vanhojenpäivä 18.2.2011

Videot: Vesa Vainikainen

Pukuloistoa


Vanhojenpäivän aamunavausta


Penkkarit 17.2.2011

Video: Vesa Vainikainen

Abitunnelmia salissa



Hiihtolomagallup

Teksti ja kuvat: Lea Hujanen 9b ja Jessica Huovinen 9c


Mitä teet hiihtolomallasi?


Mikael Ruotsalainen 7A
”Menen Tahkolle serkkujen ja perheen kanssa hiihtämään ja laskettelemaan.”

Liisi Airas 8D
”Menen Jyväskylään kavereiden kanssa ja urheilen kotona. ”

Riikka Voutilainen 8A
”Menen Rukalle perheeni kanssa laskettelemaan ja hengaan kavereiden kanssa.”

Juuso Tenhunen 9C
”Olen kotona ja ajelen kelkalla. Olen myös kavereiden kanssa.”















Photos from Germany-exchange

Photos: Anna Ikonen


Feelings from exchange


In Germany 2.-13.9.2010





In Finland 2.-13.2.2011



Seiskojen valinnaisainevalintoja

Teksti ja kuvat: Viola Pasanen 7d

Valintojen aika

Tähän aikaan vuodesta jokainen 7.-luokkalainen on jo valinnaisainevalintansa tehnyt. Mahdollisuuksia on paljon, ja joillekin valinta saattoi olla paljon vaikeampi kuin toisille. Jokaisella on kuitenkin omat perustelunsa valinnoilleen. Siksi päätin ottaa selvää, mitä meidän koulun nykyiset seiskat ovat valinneet.

Ennen sitä kävin haastattelemassa koulumme opinto-ohjaajaa Anna Päivistä.
- Tänä vuonna suosituimmat pitkät valinnaisaineet olivat kotitalous, tyttöjen liikunta ja poikien liikunta. Vähiten oltiin valittu tekstiiliä, ranskaa ja kuvista. Lyhyistä taas suosituimmat olivat ilmaisutaito ja musiikki. Tekstiiliä ja teknistä oli valittu vähiten, Päivinen kertoo.

1. Mitä valitsit?
2. Miksi?

Janiina Hynönen, 7c
1. Pitkiksi valitsin kotsan, liikan ja ranskan. Lyhyenä otin ilmaisutaidon.
2. Otin kotsan, koska pidän ruoanlaitosta. Ja liikunnan, koska se on hauskaa. Ranskaa mulla on ollukin jo neljänneltä luokasta asti. Mä luulen, että ilmaisutaitokin voi olla hauskaa.


Marika Montonen, 7a
1. Koska mä oon musiikkiluokalla, voin ottaa vaan yhen pitkän valinnaisen. Valitsin kotitalouden. Lyhyt me voidaan valita vasta ysille.
2. Uskon että, siitä on hyötyä kun vaikka muuttaa omaan asuntoon, osaa sitten tehdä ainakin ruokaa.




Janne Huopio, 7a
1. Otin liikan.
2. Olisin tavallaan halunnut ottaa kotsan, mutta kun kaikki kaverit valitsi liikunnan, niin mäkin sit otin sen.



Maiju Räsänen, 7d
1. Pitkiksi saksan, kotsan ja ilmaisutaidon ja lyhyeksi musiikin.
2. Koska ne vaan tuntuivat järkeviltä.

Tytöt Uutisviisaat-finaalissa

Teksti ja kuvat: Virva Eskelinen

Taru, Noora ja Camilla neljänsiksi Uutisviisaat finaalissa

Minarin 9.-luokkalaiset Taru Takkinen, Noora Heiska ja Camilla Elo pärjäsivät hienosti tämän vuoden Pohjois-Savon uutisviisaat -finaalissa. He sijoittuivat suorassa radiolähetyksessä neljänsiksi. Voiton kisassa vei Vehmersalmen yläkoulu.

Savon Sanomien vuotuinen mittelö keräsi alkukarsintoihin 27.tammikuuta Savonian ammattioppilaitokselle joukkueita kaikkiaan yhdeksästä Kuopion ja sen ympäristön koulusta. Joukkueet kisasivat uutistietämyksestä ja joutuivat vastaamaan 20 ajankohtaiseen kysymykseen. Joukkueilta tiedusteltiin mm. Suomen Pankin pääjohtajan nimeä, Sami Hyypiän edustaman jalkapalloseuran nimeä ja EU:n puheenjohtajamaata. Minarin tytöt saivat kilpailussa 17 pistettä 20:stä ja pääsivät samalla tuloksella Vehmersalmen koulun kanssa finaaliin.

Finaali pidettiin 11. helmikuuta Radio Savon tiloissa. Finaalissa kukin joukkue sai vastata vuorollaan kysymyksiin eri uutisaiheista. Aihealueina oli Pohjois-Savo, kotimaa, ulkomaat, urheilu, talous sekä kulttuuri ja viihde. Jokaisella joukkueella oli mahdollisuus vastata 20 kysymykseen.

Kisa kuultiin suorana lähetyksena Radio Savon taajuudelta. Minarin ja Vehmersalmen koulujen lisäksi finaalissa kilpailivat Juhani Ahon koulu Iisalmesta, Kissakuusen koulu Karttulasta sekä Päiviönsaaren yläkoulu Varkaudesta.

Taru, Noora ja Camilla saivat kilpailusta palkinnoksi kukin 20 euroa sekä Savon Sanomien tuotekassin.

Noora, Taru ja Camilla.

Kisatunnelmaa Radio Savon toimitiloissa.
Savon Sanomat - Uutisviisaat
Kuuntele uutisviisaat aluekilpailu 11.2.2011

Seiskojen mielipiteitä Minarista

Teksti: Eevi Isotalo 7c

Miltä tuntuu olla minarilainen?

Tein "tutkimuksen" siitä, miten seiskaluokat ovat viihtyneet Minarissa. Kyselin lapulla jokaiselta luokalta erikseen muutaman kysymyksen ja laskin vastaukset prosenteissa.

Kyselyn mukaan seiskat ovat viihtyneet hyvin, ja uusia kavereita on alkujännityksen jälkeen saatu. Koska ole itsekin seiskalainen, oli kyselyä ihan mielenkiintoista tehdä ja nähdä, miten muut ovat täällä viihtyneet.

Ja tässä olisi kyselyn tulokset luokittain:

1. Miten olet viihtynyt koulussamme?
a) oikein hyvin:
7.a : 76 %
7.b: 84 %
7.c: 95 %
7.d: 87 %

b) kohtalaisesti:
7.a: 24 %
7.b: 16 %
7.c. 5 %
7.d: 13 %

c) en kauhean hyvin....:
7.a: 0 %
7.b: o %
7.c: o %
7.d: 0 %

2. Jännittikö Minariin tulo?
a) ei yhtään!
7.a: 38 %
7.b: 21 %
7.c:29 %
7.d: 48 %

b) no ehkä vähän
7.a: 52 %
7.b: 74 %
7.c: 57 %
7.d: 13 %

c) tosi paljon!
7.a: 10 %
7.b:5 %
7.c: 14 %
7.d: 0 %

3. Käytkö usein Salessa?
a) en koskaan:
7.a: 19 %
7.b: 5 %
7.c: 0 %
7.d: 0 %

b) silloin tällöin
7.a: 71 %
7.b: 42 %
7.c: 53 %
7.d: 74 %

c) ainakin kerran viikossa
7.a: 5 %
7.b: 21 %
7.c: 0 %
7.d: 17 %

d) joka päivä

7.a: 5 %
7.b: 32 %
7.c: 0 %
7.d: 0 %

4. Syötkö kouluruoan?
a) joka päivä
7.a: 100 %
7.b: 64 %
7.c: 47 %
7.d: 74 %

b) joskus, kun kerkeän
7.a: 0 %
7.b: 26 %
7.c: 53 %
7.d: 26 %

c) harvoin
7.a: 0 %
7.b: 11 %
7.c: 0 %
7.d: 0 %

d) en koskaan

7.a: 0 %
7.b: 0 %
7.c: 0 %
7.d:

5. Miten sinut on otettu vastaan? Oletko saanut uusia kavereita?
a) kyllä
7.a: 86 %
7.b: 74 %
7.c: 100 %
7.d: 70 %

b) pari
7.a: 14 %
7.b: 26 %
7.c: 0 %
7.d: 30 %

c) en yhtään

7.a: 0 %
7.b: 0 %
7.c: 0 %
7.d: 0 %

6. Mikä on ollut paras, mielenkiintoisin tai muuten vaan mieleen jäänyt tapahtuma?
a) ryhmäyttämispäivä
7.a: 5 %
7.b: 5 %
7.c: 0 %
7.d: 4 %

b) pipopäivä
7.a: 5 %
7.b: 0 %
7.c: 19%
7.d: 9 %

c) Samppa Lajusen zest-vierailu
7.a: 0 %
7.b: 0 %
7.c: 0 %
7.d: 9 %

d) who cares?- poliisivierailu
7.a: 5 %
7.b: 16 %
7.c: 0 %
7.d: 13 %

e) joulujuhla
7.a: 52 %
7.b: 47 %
7.c: 63 %
7.d: 30 %

f) Terve Kuopio-päivä
7.a: 10 %
7.b: 11 %
7.c: 14 %
7.d: 9 %

Erityisesti musiikkiluokkalaisten keskuudessa parhaaksi muistoksi sanottiin musiikkiluokkien iltamat. Olihan siellä parhaaksi muistoksi Salekin sanottu, varsinkin pojat olivat sitä mieltä. Myös Idän ihmeet -gospelmusiikkiyhtyeen konsertti oli todella suosittu. Ja eka koulupäiväkin oli jäänyt monille mieleen.

Vierailijoita ysien opon tunneilla

Teksti ja kuva: Saara Rissanen ja Minttu Määttänen 9d

"Suosittelen lämpimästi vaihto-oppilaaksi lähtemistä!"

Minarin 9.-luokkalaiset ovat tänä lukuvuonna saaneet elävällä tavalla tietoa tulevista opiskelumahdollisuuksista. Koululla on opon tunneilla vieraillut edustajia erilaisista keskiasteen oppilaitoksista. Minarilla on käynyt opettajia ja opiskelijoita mm. Talouskoulusta, Tanhuvaaran urheiluopistosta, Toivalan metsäkoulusta ja Steinerkoulusta. Me teimme juttua Emmi Korkalaisesta, joka vietti välivuoden vaihto-oppilaana Etelä-Afrikassa. Vaihto-oppilaana olo on yksi hyvä vaihtoehto, jos ei ihan vielä tiedä, mitä ja mihin lähtisi opiskelemaan jatkossa.

9d-luokka sai 16.marraskuuta vieraakseen Nurmeksen lukion toista luokkaa käyvän Emmin, joka oli ollut vaihto-oppilaana Etelä-Afrikassa, Pretonian kaupungissa. Emmi kertoi, että vaihto-oppilaaksi voi lähteä yleensä joko heti yhdeksännen luokan jälkeen tai lukion ensimmäisen ja toisen vuoden välissä.


”Kieli, tavat, uskonto ja ruoka ovat vaihto-oppilaille aivan uutta! Avoimuus ja kyky itselleen nauramiseen ovat tärkeitä sopeutumisen kannalta. Onneksi kaikessa apuna oli isäntäperhe, joka oli hyvä tuki ja auttoi kulttuuriin sopeutumisessa”, Emmi totesi.

”Jouduin vaihtamaan kerran isäntäperhettäni. Lopulliseen isäntäperheeseeni kuuluivat host-äitini Letitia , -isäni Marius sekä -siskoni Lee-Cha. Koiriakin perheelläni oli enimmillään 17 kappaletta”, Emmi kertoi.

Vaihto-oppilaaksi lähtö ei tarkoita yhtä välivuotta, vaan vaihdon aikana myös opiskellaan paikallisessa koulussa. Emmin koulupäivään kuului kuusi oppituntia päivässä. "Ei ruokailua ja lyhyet välitunnit", hän täsmensi. "Koulun kautta saadaan tärkeimmät ystävät, jotka olivat hyvä tuki ja turva."

Etelä-Afrikassa koulujen taso on vaihtelevaa. Emmin käymä koulu toimi afrikaans-kielellä, mikä tuotti hänelle aluksi hieman hankaluuksia. Koulussa käytettiin koulupukuja ja muutenkin ulkonäöstä pidettiin kovaa kuria, esimerkiksi kynsien täytyi olla oikean pituiset. Kaiken lisäksi opettajat pitivät hyvän huolen siitä, että heitä kunnioitettiin.

”Ihmiset olivat energisiä, puheliaita ja avoimia, mutta toisaalta silti juoruilevia ja sen myötä epäluotettavia. Maine ja ulkoinen status oli heille tärkeitä”, Emmi ällisteli.

Vapaa-aikaa Emmi vietti iltaisin kuntosalilla, tanssien tai koulutehtävien parissa. Ulos ei ikinä menty yksin. Ulkona yksin olisi ollut liian vaarallista olla.

Muutaman viikon Emmi vietti kiertämällä muiden vaihto-oppilaiden kanssa ympäri Etelä-Afrikkaa. Hän sai tuoda myös perheensä Suomesta pariksi viikoksi katsastamaan elämäänsä Etelä-Afrikassa.

”Urheilu oli todella tärkeä osa elämää eteläafrikkalaisille. Jokaisella nuorella tuli olla vähintään yksi urheiluharrastus”, Emmi selitti.


Emmi lähti vaihto-oppilaaksi Suomen Youth For Understanding -järjestön eli YFU:n kautta. Yhdistys on toiminut Suomessa jo yli 50 vuotta, ja sillä on jopa 30 kohdemaata. Sen kautta on myös mahdollista päästä toimimaan isäntäperheenä täällä Suomessa.

Emmi suosittelee lämpimästi vaihto-oppilaaksi lähtemistä. Jos tuntuu, ettei halua lähteä vuodeksi vaihtoon, on myös mahdollista lähteä lyhyemmille vaihdoille, esim. kesävaihtoon tai kolmen viikon matkalle haluamaansa maahan. Tärkeintä on kuitenkin oppia tuntemaan uusia kulttuureita.

Pronssia salibandyturnauksesta

Teksti: Jenna Räsänen 7b


Menestystä salibandyssä

Kuopion koulujen välinen salibandyturnaus oli menestyksekäs Minarille. Turnauksessa 9.luokan tytöt tulivat kolmansiksi ja saivat pronssia. Kahdeksasluokkalaiset pojat pärjäsivät myös hyvin. He voittivat alkusarjan hyvällä pelillä. Ensin tuli tasapeli Hatsalaa vastaan, mutta sitten tappio Jynkänlahdelle. Pojat saivat turnauksessa kuitenkin hienosti pronssia.

Huvituksen toimitus kävi haastattelemassa tyttöjen liikunnanopettajaa Katja Hännistä. Häneltä saimme tietää, miten tyttöjen pelit finaalissa olivat menneet.

1. Menikö pelit sinun mielestäsi hyvin?
- Kyllä, pelit menivät hirmu hyvin ja peli vain parani koko ajan.

2. Keitä joukkueeseen kuului?
- Kaikki 9lk:n vapaaehtoiset ja yksi kahdeksasluokkalainen.

3. Oliko joukkueita monta?
- Neljä joukkuetta tällä kertaa. Joukkueiden määrä vaihtelee turnauksittain.


TYTTÖJEN PRONSSIJOUKKUE:
Takana vasemmalta Anni Vauhkonen, Hilla Siikavirta, Paula Kammonen, Sara Tanskanen ja Suvi Lytsy. Edessä vasemmalta Anna Hevosmaa, Ida-Maria Rönkkö ja Titta Piironen.

Poikien joukkue: Santtu Voutilainen, Paavo Hiltunen, Henri Tuhkanen, Joosua Vehreävesa, Olavi Virtanen, Riku Happonen, Tomi Räty, Niko Korhonen, Eetu Vainikainen, Henri Laurikainen, Sampsa Rautiainen ja Jaro Pääkkönen.

Poikien joukkueen maalivahdit: Henri Tuhkanen ja Niko Korhonen

Kysytään-palsta: koulun lämmitys ja 8CD

Teksti: Henriikka Asikainen 8cd ja Jenna Räsänen 7b

Mistä on oikein kysymys?

Lehdessämme alkaa ilmestyä uusi palsta, jossa etsitään vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Koulun ala-aulassa on Huvituksen postilaatikko, johon voit laittaa kysymyksiä. Me lehdessä yritämme löytää henkilön, joka osaisi vastata niihin. Laatikkoon voit laittaa kysymysten lisäksi juttuvinkkejä ja palautetta jutuista.

Ensimmäiset mieltä pohdituttaneet kysymykset esitimme koulumme rehtorille sekä vahtimestarille.

Miten koulumme lämmitys ja lukitus toimii, vahtimestari Hannu Okkola?

"Koulussamme lämpö on kaukolämpöä, joka tulee lähes kaikkiin kouluihin, myös meidän kouluun, Torikadulta. Se on kuumaa vettä, joka kulkee putkia pitkin pattereihin ja sieltä takaisin lämmitysjärjestelmään ja takaisin tänne, eli vesi kiertää. Torikadulta toimii lämmityksen lisäksi myös koulumme lukitus ja ilmastointi. Koulullamme vahtimestari vain huolehtii, että esimerkiksi lukitus on mahdollista, ettei ovien välissä ole mitään ja ovien on mahdollista mennä lukkoon."


Miksi 8CD eikä 8E, rehtori Risto Ikäheimo?

"Koulumme sai lisäresursseja luokkien pienentämiseen. 8 C:llä ja 8 D:llä oli jo seiskalla ollut yhteinen ryhmä, josta oli helppo tehdä uusi luokka. Koulu ei tiennyt, onko luokkaa jatkossa mahdollista pitää, joten siitä tuli 8CD. Yhdeksännen luokan alkaessa CD on helpompi palauttaa tarvittaessa C:ksi ja D:ksi."



Eeron filmikellari: Katso nämä!

Teksti: Eero Uusaro 9d

Nämä 10 elokuvaa sinun täytyy nähdä



Donnie Darko


Donnie Darko on näennäisesti aivan tavallinen tyyppi. Eräänä iltana hän kuulee jotain mitä ei osannut odottaa. Hänelle ilmestyy yöllä ihmisen kokoinen jänis, joka kertoo että maailma tulee loppumaan 28 päivän, 6 tunnin, 42 minuutin ja 12 sekuntin päästä. Donnie järkyttyy syvästi ja haluaa suojella lähimmäisiään sekä tyttöä jota kohtaan hänellä on tunteita… Donnie alkaa pikkuhiljaa kyseenalaistaa omaa mielenterveyttään, kun jänis käskee hänen terrorisoida koulua. Jänis ilmestyy säännöllisesti ja he käyvät syvästi filosofisia keskusteluita elämästä ja kuolemasta. Mutta jäniksen dominoiva rooli korostuu vähä vähältä ja lisää on luvassa. Elokuvaan mahtuu sekä draamaa, trilleriä että taide-elokuvaa jämäkässä paketissa. Suosittelen tätä kaikille jotka pystyvät avartamaan katsettaan valtavirtaelokuvien ulkopuolelle. Tätä et voi missata!



Moon

Sam Bell on tehnyt kolmen vuoden sopimuksen Lunar Industriesin, maailman suurimman puhtaan fuusioenergian tuottajan kanssa. Hän on kirjallisesti sitoutunut työskentelemään yksin kuuasemalla ja keräämään kennoista helium-3:sta, joka on elintärkeää fuusioenergian tuottamisessa. Hänen ainoa kumppaninsa on supertietokone nimeltä GERTY. Samilla on enää kaksi viikkoa jäljellä ennen kuin hän voi palata Maahan tapaamaan perhettään. Sitten, jotain outoa tapahtuu. Sam alkaa hallusinoida, mikä johtaa onnettomuuteen aseman lähellä. Onko hän täysin järjissään noiden kolmen niin yksinäisen vuoden jälkeen vai onko näyillä jokin toinen syy mitä hän ei voi käsittää? Duncan Jonesia on pakko ylistää näin sujuvan debyyttifilmin ohjaamisesta. Elokuvaa katsoessa huomaa kuinka inspiraatiota on sujuvasti ammennettu vanhoista klassikoista, mainittakoon Silent Running ja Solaris, mutta tämä elokuva erottuu myös omaperäisen juonensa puolesta. Juonilinjan edetessä alkaa usein miettiä monia erilaisia selityksiä tapahtumille mutta jatko on aina odottamaton. Tämä on elokuva tunteista, mikä todella tekee meistä kaikista ainutlaatuisia ja linkistä joka yhdistää meidät. Tämä on kaunis elokuva, katso.



Pahuus

Jokaisen meistä on joskus hyväksyttävä maailmassa pahuus, vaikka sen haluasikin sivuuttaa. Pahuus on myös hyvyyttä periytyvämpää. Erik Ponti ei viihdy koulussa lainkaan ja hän joutuu alituisesti tappeluihin ja kahakoihin. Hän perustelee käyttäytymisensä sanomalla olevansa aina alistettujen puolella. Isä häpeää poikansa käyttäytymistä ja hakkaa tätä aina kuullessaan selkkauksista tai vähänkään välttävästä koetuloksesta puhumattakaan jälki-istunnoista. Sadistinen isä ei kuitenkaan saa asioita kääntymään parempaa päin. Tulee päivä jolloin Erik erotetaan koulustaan lopullisesti ja päätetään lähettää hienostuneeseen sisäoppilaitokseen, jossa hänen toivotaan oppivan tavoille. Oppilashierarkian ylimmällä tasolla ovat Vanhemmat, joilla on oikeus simputtaa ja oikaista nuorempiaan. Heistä korkeinta arvostusta nauttiva Silverheim päättää opettaa Erikille, joka yrittää epätoivoisesti sopeutua uuteen kouluunsa, missä mennään ja kuka käskee. Tätä Erik ei voi sietää, ja tulossa on hyvin vaikea lukuvuosi.



Kauriinmetsästäjä

Elokuva sijoittuu Vietnamin sodan aikaan. Michael, Steven ja Nick ovat viettämässä viimeisiä yhteisiä hetkiään ennen rintamalle lähtöä. Michael on miesporukan johtaja, järkevin ja asenteeltaan vakavin. Steven on heistä iloisin ja leikkimielisin, kun taas Nick on paljon sulkeutuneempi ja hiljainen. Erilaisia miehiä kuitenkin yhdistää yhteinen harrastus, metsästys. Onnekkaasti Michaelille jää aikaa päästä viettämään häitään ennen lähtöään. Iloiseen tapahtumaan saapuvat myös hänen kaverinsa. Häiden jatkoissa humaltunut miesporukka lähtee sotaveteraanien toimitiloihin viettämään iltaa. Baarissa käydessään Michael huomaa nurkassa yksinäisen näköisen, univormuun pukeutuneen sotilaan. Tajutessaan tämän olleen taistelemassa Vietnamissa, Michael ja kumppanit päättävät tarjota hänelle drinkin. Kysyessään sotilaalta tämä torjuu hänet ja vastaa vähät välittävänsä koko sodasta. Tunteet purkautuvat käsirysyyn. Kun kolmikon tulee aika lähteä, kukaan ei pysty arvaamaankaan millainen helvetti heitä on odottamassa.



Paranoid Park

Alex on 16-vuotias poika, jolle skeittaus on lähellä sydäntä. Alexin elämään kuuluu myös tyttö-ystävä Jennifer, jonka tunteisiin hänen on vaikea vastata. Skeitatessaan Paranoid Parkiksi kutsutussa paikassa hän tutustuu mieheen nimeltä Scratch, jonka kanssa hän hengaa loppuillan. Illan, jota hän ei koskaan tulisi unohtamaan. Myöhemmin Alex alkaa luisua ihmissuhteissaan ja elämässään. Hän ei saa tekoansa mielestään, eikä voi peitellä todisteita. Kaiken kurjuuden keskellä on Alexilla jäljellä kuitenkin yksi uskollinen ystävä: Macy. Macy neuvoo Alexia vuodattamaan tuskansa päiväkirjan sivuille. Alex pakenee hiljaa todellisuudesta traumaattisten kokemusten nakertaessa hänen elämänhaluaan.



Minority Report

Kuvittele maailma, jossa ei tarvitsisi pelätä enää ainuttakaan henkirikosta. On vuosi 2054, ja tämä on maailma, jossa elät. Mullistuksellisen PreCrime- teknologian ansiosta rikoksentekijät havaitaan ja tunnistetaan jo ennen rikoksen tapahtumista, kiitos salaperäisten kolmen oraakkelin, tieteen ihmelapsesien. Oraakkelit pidetään unenomaisessa tilassa Temppeliksi kutsutussa kammiossa ja heidän välähdyksenomaiset näkynsä heijastetaan rikosryhmälle, joka analysoi niitä. Ryhmän avainhenkilö John Anderton, on sortunut lukuisiin huumausainerikoksiin menetettyään poikansa ja vaimonsa. Eräänä päivänä John järkyttyy nähdessään oman tulevaisuutensa oraakkeleilta. Siinä hän murhaa itselleen täysin tuntemattoman miehen – Leo Crow’n. Hän ei voi käsittää eikä hyväksyä asiaa ja alkaa vahvasti epäillä PreCrime- järjestelmän virheettömyyttä, vaikka virheitä ei ole tapahtunut – yli viiteen vuoteen. John lähtee pakomatkalle, koska ei ole enää tervetullut oikeusvaltioon. Hänen on jotenkin osoitettava, että ennalta määrätyn tulevaisuuden pimennosta voi löytyä vapaa tahto – vai voiko?



Tulikärpästen hauta

Eletään toisen maailmansodan aikaa Japanissa. Seita ja hänen 4-vuotias siskonsa Setsuko ovat joutuneet keskelle pommituksia. Kun heidän äitinsä menehtyy, he yrittävät paeta sodan polttopisteestä sukulaistensa luo. Äidin hyvästeltyään lähin turvapaikka on heidän vanhoillisen tätinsä luona, joka yrittää pitää lapsista hyvää huolta, vaikka Seita kokee hänen kohtelevan heitä pelkkänä vaivana. Seitan ja Setsukon isä on laivastossa ja hänen näkemisensä vielä viimeisen kerran askarruttaa sisaruksia, joiden mielissä tämä kummittelee. Miksi kauniit tulikärpäset kuolevat niin pian? Yksi kaikkien aikojen sodanvastaisimmista animaatioelokuvista esittää sodan julmuuden viattomien näkökulmasta koskettavalla tavalla. Muistot - elämän viimeisten metrien häämöttäessä on mietittävä, millä asioilla on lopussa merkitystä.




Hallam Foe

Hallam Foesta voisi saada ensivaikutelman: tavallinen 17-vuotias. Psykoanalyysi on kuitenkin täysin toinen. Hän on varsin varakkaan perheen poika. Perheellä on paljon omaisuutta ja suuri talo. Siitä huolimatta Hallamin lempipaikka on hänen itse rakentamansa puumaja josta hän tarkkailee muuta maailmaa ja sen elämää. Etenkin äitipuoltaan, jota hän vihaa sydämestään. Hallam uskoo tämän murhanneen hänen äitinsä päästäkseen osingoille suvun omaisuudesta. Ensin äitipuolen pitää kuitenkin päästä isästä ja Hallamista eroon. Hallam häädetään kotoaan Lontooseen. Hänellä ei ole lainkaan rahaa eikä paikkaa missä nukkua. Hän hakee töitä hotellista ja saa paikan tiskarina. Yöt hän joutuu nukkumaan kadulla. Hallam tapaa kauniin Katen, johon hän rakastuu. Kate muistuttaa suuresti hänen äitiään, jota Hallam kaipaa. Syntynyt outo suhde saa käänteen, kun asetelmaan saapuu Alasdair, Katen miesystävä, joka ei pidä Hallamista ollenkaan.




Yksi lensi yli käenpesän

Randle McMurphy on kapinallinen, pohjimmiltaan hyväsydäminen mies, joka joutuu mielisairaalaan vaikean menneisyytensä takia. Hänellä on väkivalta- ja seksuaalirikostausta, ja psykiatrit haluavat tutkia onko hän mielisairas. Kapinallismielisyys joutuu pian vastakkain tiukan ylihoitajan aatteiden kanssa. Yksinäisyyteen kyllästyneenä hän päättää tutustua sairaalan potilaisiin. Joka viikko kaikkien potilaiden on saavuttava yhteiseen terapiaan, jossa ajatuksia vaihdetaan joskus kiivaastikin. Heille muodostuu vahva toverihenki, ja Randle on jo valmiina suunnittelemaan yhteistä pakosuunnitelmaa. Oma persoonansa on omiin oloihinsa vetäytyvä Päällikkö, intiaani jota kaikki pitävät kuuromykkänä ja yksinkertaisena. Päälliköllä on kuitenkin salaisuus, jonka hän haluaa jakaa McMurphyn kanssa. Elokuva voitti aikoinaan viisi Oscar- palkintoa ja sitä pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista elokuvista .

Elokuva-arvostelu uusimmasta Potterista

Teksti: Sofia Kröger ja Susanna Hyartt 8a

"Viihdyttävä ja intensiivinen kokemus"

Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1


Kuva: Warner Bros
K-11
Kesto: 2h 26min
Finnkino Star, Kuopio
17.11.2010 klo
.20.30
Ohjaaja: David Yates
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Emma Watson ja Rupert Grint
4/5

(Varoitus: sisältää vähäisiä juonipaljastuksia)
Keskiviikkoilta pimenee, kun astelemme Finnkinon Star-teatteriin. Kun popcornit on ostettu ja liput kaivettu esiin, pääsemme istumaan paikoillemme (jotka ovat muuten aika loistavat). Jännityksestä kihisten odotamme elokuvan alkua. Mainokset hurahtavat nopeasti läpi Harry Potter-aiheisen keskustelun parissa. Sali pimenee, ja yleisössä kuuluu kohahdus: Nyt se alkaa.

Elokuva ylitti kaikki odotuksemme. Se oli loistavasti toteutettu ja mukaili aiempia elokuvia paremmin kirjan tapahtumakulkua. Kriitikot ottivatkin elokuvasarjan toiseksi viimeisen osan vastaan paljon paremmin kuin aiemmat kirjasarjasta ilmestyneet elokuvat.

Elokuvassa Harry, Ron ja Hermione jättävät Tylypahkan taikakoulun lähteäkseen metsästämään Voldemortin sielunpalasia, joiden tuhoaminen on ainoa keino tappaa Voldemort. Matka ei kuitenkaan ole helppo, ja sen varrella kolmikko kohtaa toinen toistaan odottamattomampia vaaroja. Myös ystävyys joutuu koetukselle vaaran vaaniessa joka puolella.

Elokuvan hyviä puolia olivat ainakin hyvin saavutettu synkkä tunnelma ja mainiot näyttelijäsuoritukset. Pituudesta huolimatta elokuva ei ollut lainkaan pitkäveteinen, vaan piti otteessaan alusta loppuun. Arveluttamaan jäi, oliko elokuva yhtä selkeä niille ihmisille, jotka eivät ole lukeneet kyseistä kirjaa. Myös se, että elokuva päätettiin tehdä kahdessa osassa, saattaa sekavoittaa asiaa.
Kaiken kaikkiaan elokuva oli viihdyttävä ja intensiivinen kokemus, joka lämmitti vannoutuneiden Harry Potter -fanien sydämiä. Suosittelemme tätä elokuvaa kaikille, jotka vähänkään pitävät fantasiasta.




Opettajia kokoontuu yhteen

Teksti: Kirsti Immonen

Minarin opettajilla on lukupiiri

Lukupiirit ovat valloittaneet Suomen. Niihin törmää vähän kaikkialla, kirjakaupoilla on omansa, internetissä ja radiossa omansa. Koulumme opettajainhuoneessakin lukupiirin perustamisidea oli ollut ilmassa jo pitkään, sillä opettajat ovat on huomattavan ahkeria lukijoita. Kirjoista ja lukemisesta keskustellaan usein kahvipöydän ääressä ja monesti hyvät mielipiteidenvaihdot jäävät harmittavasti kesken, kun jo pitää rientää tunneille.

Niinpä tartuimme tuumasta toimeen ja syksyllä 2008 istuimme lukupiirimme ensimmäisessä illassa.

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla kerroimme kesälomalla lukemistamme kirjoista ja päätimme ottaa ensimmäiseksi yhteiseksi kirjaksi Oscar Wilden De profundis- teoksen. Joku oli siitä kuullut positiivisia kommentteja, eikä se kirja muillekaan kovin tuttu ollut.
Usein valitsemme kirjan sillä perusteella, että se ei ole kenellekään tuttu entuudestaan. Toisinaan joku on lukenut hyvän kirjan ja ehdottaa sitä yhteisesti luettavaksi. Joskus päätämme, että joku tietty henkilö lukupiiristämme saa ehdottaa seuraavan kirjan.

Kirsti Immonen, Virva Eskelinen, Heikki Juutinen, Anne Rissanen ja
Eeva Räsänen keskustelemassa Davitan harpusta.

Yritämme kokoontua kerran yhden jakson aikana eli 5 kertaa kouluvuoden aikana. Kokoontumiset ovat hyvin epämuodollisia ja rentoja tilaisuuksia. Mukaan voi tulla, vaikkei olisi kyseistä kirjaa lukenutkaan. Voi tulla kuuntelemaan, kannattaako käsiteltävänä olevaa kirjaa ylipäätään lukea. Lukupiiriläisten määrä vaihtelee, joskus paikalla on vain pari kolme, yleensä meitä on 6-10 opettajaa. Aina ei valitsemamme kirja herätä yhtä suurta mielenkiintoa tai muut harrastukset estävät lukupiiriin osallistumisen.

Lukupiirissä kerromme kukin vuorollamme lukukokemuksestamme, miltä kirja tuntui, mitä ajatuksia se herätti. Usein keskustelu laajenee hyvinkin kauas alkuperäisestä, kirjan käsittelemästä aiheesta. On mielenkiintoista huomata, miten monella tavalla yksi kirja voi aueta ja miten monenlaisia ajatuksia herättää.
Lukupiiri on mukava tapa tavata työkavereita työajan ulkopuolellakin. Saamme sieltä mielenkiintoisia uusia kirjavihjeitä, sillä luemme paljon muutakin kuin sen lukupiirikirjan.

Olemme lukeneet Olli Jalosen Neljätoista solmua Greenwichiin, Tuula- Liina Variksen Irma, Le Glezion Harhaileva tähti, Jo Nesbon Torakat, Sirpa Kähkösen Neidonkenkä, Kjell Westön Älä kulje yöhön yksin ja Hannu Väisäsen Kuperat ja koverat.

Viime vuoden keväällä päätimme, että kesälomalla luemme elämäkertateoksen. Valitsimme kukin mielemme mukaan mielenkiintoisen elämäkerran. Kesälomalukukokemukset jaoimme syksyn ensimmäisellä tapaamiskerralla ja päätimme pitkän keskustelun jälkeen lukea sveitsiläisen Pascal Mercierin Yöjuna Lissaboniin.

Viimeisimmäksi luimme Chaim Potokin Davitan harppu- nimisen kirjan. Se kertoi nuoren juutalaistytön kasvamisesta aikuiseksi Yhdysvalloissa 1930- luvun alussa. Seuraavalle kerralle päätimme ottaa luettavaksi unkarilaisen Imre Kertészin teoksen Kohtalottomuus.


Välituntiliikuntaa!

Teksti: Minttu Määttänen 9d
Kuva:Sara Tanskanen 9b

Jenna järkkää liikuntaa välituntien ratoksi

Minarissa on tänä lukuvuonna ollut mahdollisuus säännölliseen välituntiliikuntaan. Joka tiistai ja torstai on koulun ala-aulassa voinut esimerkiksi tanssia tanssimatolla. Huvitus-lehti haastatteli yhtä aktiivista liikuntatuokioiden vetäjää, välituntiohjaaja eli välkkäri Jenna Gröniä 9a-luokalta.

Kerro välkkärin työstä?
Välkkärin työ on monipuolista. Hommiin kuuluu esimerkiksi tanssimattopelin ja Wiin vetäminen koululla ja sitten muuitakin hommia koulun ulkopuolella. Keväisin pyritään pitämään aina tietyillä välitunneilla ulkovälkkiä ja siihen meillä on kaksi laatikkoa, jotka on täynnä koripalloja, hyppynaruja, jalkapalloja ja kaikkea muuta kivaa. Koulun ulkopuolisia juttuja on nyt ollut esim. Terve Kuopio -päivänä polkuautojen ajamisen ohjaus liikennepuistossa ja ala-asteikäisten liikuntapolkutapahtuman vetäminen Kuopiohallissa.

Miten päädyit välkkäriksi?
Välkkäriksi päädyin aika nopeiden käännösten kautta:D, jos sen nyt noin voi sanoa. Yksi kaunis päivä, kun olin vielä seiskaluokkalainen, luokan sihteeri tuli luokkaan ja kertoi, että olisi tämmöinen välkkärikoulutusjuttu tulossa ja että ketkä sinne haluaisi. Kovin paljoa siitä ei kerrottu, mutta kuulosti niin mukavalta, että päätin lähteä mukaan. Seurasi kolmen tunnin koulutus, jossa pelattiin kaikkia pelejä ja suunniteltiin uusia pelejä. Mietittiin, miten hyvä ohjaaja toimii jne. Koulutus oli kouluaikana ja tykkäsin kovasti!

Jenna Grön 9a
Millaista työ on?
No välkkärin työ on mukavaa, mutta kuitenkin vaativaa. Työhön pitää panostaa, koska jos ohjaaja on silleen evvk, niin eipä siinä hirveästi muutkaan innostu. Keston pituus riippuu ja roikkuu aika paljon siitä, mikä tehtävä on kyseessä ja miten laaja se on. Lyhyimmät hommat taitaa olla nuita välituntien pitoja ja pisimmät kestävät yleensä koko koulupäivän ajan ja ne ovat yleensä Kuopiohallilla.

Mitä hyötyä välkkärin työstä omasta mielestäsi on?
No en nyt tiiä, voiko niitä sanoa "hyödyiksi", mutta pääsee aina välillä tekemään sellaisia erilaisia hommia, joista tulee hyvä mieli. Saa vastuuta ja kaikkea mukavalla tavalla. Ei sitä oikein silleen voi kuvailla, mutta minä ainakin tykkään paljon välkkärin hommasta!:

Entä haittoja?
Haittoja hmm.... enpä nyt oikein muita haittoja nää, kun että välillä joutuu olemaan poissa tunneilta, jolloin saattaa jäädä jälkeen.

Voiko kuka vain osallistua toimintaan?
No ei nyt ehkä ihan kuka vain, mutta jos on kiinnostunut vähänkään liikunnasta ja sen ohjaamisesta, niin kannattaa lähteä mukaan.

Oletko ollut tyytyväinen ohjeisiin/välkkärin työhön opastukseen?
Jos tarkoitat, että oliko koulutus tavallaan pätevä tai silleen, niin vaikka koulutus oli lyhyt, aika riitti hyvin asioiden ymmärtämiseen. Nämä erilliset ohjeet riippuen aina siitä mikä homma olisi tiedossa, ovat aina olleet lyhyet mutta hyvin ytimekkäät! Tykkään! :)

Comenius-exchange in our school

Finnish text and photos: Sara Tanskanen 9b
English text: Sara Tanskanen ja Lea Hujanen 9b

Guests from Germany, Hungary and Denmark

Koulumme Comenius-projektin kolmas tapaaminen oli Kuopiossa 30.11-5.12. 2010. Ensimmäinen tapaaminen oli vuonna 2009 Saksassa, ja siihen koulustamme osallistui kymmenen oppilasta ja kaksi opettajaa. Toinen tapaaminen oli Tanskassa keväällä 2010, mutta sinne koulustamme ei päässyt kukaan lentojen peruuduttua Islannin tuhkapilven vuoksi. Kuopion tapaamiseen osallistuivat yhdeksän saksalaista, kuusi tanskalaista, 16 unkarilaista ja heidän suomalaiset majoittajansa.

Comenius-project’s third meeting was in Kuopio 30.11-5.12. First meeting was 2009 in Germany. Second meeting was in Denmark in spring 2010, but any Finnish didn’t get there because of Island’s volcano. In Kuopio’s meeting attended nine German people, six Danish people, 16 Hungarian people and their Finnish hosts.

Tanskalaiset saapuivat jo maanantai-iltana Rissalan lentokentälle. Tiistaipäivän heillä oli koulullamme omaa ohjelmaa.


Unkarilaiset saapuivat tiistai-iltana suoraan musiikkiluokkien joulukonserttiin ja saksalaiset tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Kuopion rautatieasemalle pienoisten ongelmien jälkeen.

Danish arrived on Monday evening to Rissala’s airport. Hungarians arrived on Tuesday evening to our schools music classes Christmas concert and Germans arrived at next night to Kuopio’s railway station after little problems.

Keskiviikkoaamuna oli virallinen tervetulotilaisuus koulun ruokalassa, jonka jälkeen muutamat suomalaiset oppilaat kierrättivät vieraitamme koululla. Kouluun tutustumisen jälkeen oli improvisaatiotunti ja opettajina toimivat Marianne Liimatainen ja Jari Mäntyvaara.




Ruokailun jälkeen vieraat kävivät bussilla tutustumassa Kuopioon. Oppaina vieraillemme toimivat opettajat Kirsti Immonen ja Ulla-Riitta uotinen. Iltapäivällä olivat tanssiharjoitukset, joissa harjoiteltiin jokaisen maan kansantansseja liikunnanopettaja Katja Hännisen johdolla. Ilta meni Puijolla mäkihypyn maailmancupin kisoja seuraten.

On Wednesday morning was a welcoming ceremony in school’s lunch room. After that some of Finnish students introduced our school. Then was a improvisation lesson and the teachers were Marianne and Jari. After lunch guests went sightseeing to Kuopio. In the afternoon was a dance lesson where we practiced every country’s own folk dances. In the evening everybody spent time in Puijo by watching a ski jump competition.

Torstaiaamuna oli toiset tanssiharjoitukset. Ruokailun jälkeen käytiin läpi mummoprojektit ja tehtiin niistä ryhmätyöt, jotka lopulta esiteltiin kaikille. Mummoprojektia varten jokainen Comenius-oppilas oli haastatellut isovanhempaansa ja tehnyt hänestä joko lehtijutun tai seinätyön. Ne esiteltiin pienryhmissä toisille. Tämän jälkeen ryhmissä pohdittiin erilaisia teemoja ( perhe, koulunkäynti, vapaa-aika ja harrastukset sekä asuminen) ja sitä, miten nämä ovat muuttuneet isovanhempiemme ajoista. Lisäksi jokaisesta maasta yksi oppilas oli tehnyt haastattelun videolle. Lopuksi katsoimme nuo videoesitykset. Illalla seurattiin Kalpa-TPS -peliä Niiralan montussa.

On Thursday was the second folk dance lesson. After lunch people went through grandma projects and made teamwork , which introduced to everybody. Some pupils had made the project on video. At the end we watched those videos. In the evening everybody was watching Kalpa-TPS ice hockey game in Niirala.
















Perjantaina suomalaiset olivat omilla tunneillaan ja vieraat tutustuivat kaupunginkirjastoon ja Korttelimuseoon. Koulupäivä päättyi klo 12, eikä sen jälkeen ollut järjestettyä yhteistä ohjelmaa.

On Friday Finnish were in their own lessons and guests got to know Kuopio’s library and block museum. The school day ended 12 clock, and the evening was free.


Lauantaina klo 16-18 koululla oli itsenäisyysjuhlat. Siellä tanssittiin opeteltuja kansantansseja ja jokainen maa piti puheen. Juhlan jälkeen siirryttiin unkarilaisten bussilla Musiikkikeskukselle kuuntelemaan Kuopion Nuorisokuoron joulukonserttia.

Konsertin jälkeen vietettiin viimeistä iltaa vieraidemme kanssa. Sunnuntaiaamuna vieraat läksivät monien jäähyväisten jälkeen.





On Saturday 4-6 pm in school was an independence party. There everybody danced folk dances and every country gave a speech. After the party all went to Music centre to listen to Kuopio’s young choir by Hungarians’ bus. After the concert the last evening was spent with our guests.On Sunday morning our guests left after many goodbyes.




WC:n kertomaa

Teksti: Mari Klemola 8a
Kuvat: Sofia Kröger ja Mari Klemola 8a

Käymäläfilosofiaa

Tyttöjen vessojen seiniltä löytää tuoreimmat uutiset sekä perättömät juorut. Kirjoituksia on joka seinällä niin hyvää kuin pahaakin. Otimme kuvia joistakin hauskimmista jutuista tai kuvista, mitä seinillä esiintyy.

Poikien vessoissa puolestaan ei lue juuri mitään. Seinät ovat tyhjiä paria kirjoitusta lukuunottamatta.