Kuvat: Vesa Vainikainen
Ei makua ilman hajua
Ihmisen haju- ja makuaisti ovat kuin paita ja peppu.
Oikeastaan ne ovat niin läheisiä, että toisen puuttuessa mikään ei oikein
maistu miltään. Tunnistamme kielellä viisi perusmakua; makean, suolaisen,
karvaan, happaman ja umamin. Vaikka esimerkiksi pitäisimme nenästä kiinni,
hapan sitruuna kyllä nipistelisi kielen päällä.
Marika Emmiroosan uhrina |
Työvaiheet:
Näiden perustietojen pohjalta odotin 2.2.2013 Minna Canthin
koululla pidettyä biologian tuntia. Aiheena oli testata kaverin maku- ja
hajuaistia. Jakauduimme pareihin ja työn idea oli, että partner laittoi silmät
kiinni, otti nenästään kiinni ja avasi suunsa tietämättä ollenkaan mitä toinen
sinne laittaisi. Vallantunne ja hullut tiedemiesmomentit valtasivat mieleni,
kun opettajamme Vesa toi kaksi tarjottimellista erilaisia makuja toisen suuhun
survottavaksi. Tarjottimilta löytyi mm. henkilökohtaiset suosikkini; etikka,
chili, kylmä lihaliemi ja valkosipulijauhe... Ennen testin alkua parille täytyi
kertoa omat allergiat ja inhokit. Parini oli Mirka, ja hyvin nopeasti kävi
selväksi, että maistiaisia oli hyvin vaikea tunnistaa ilman hajuaistia. Jos
pari ei tunnistanut makua laitettuaan sen suuhun, sai hän irrottaa otteensa
nenästään, jolloin maun yleensä tunnisti heti. Jotkin "makupalat"
tunnisti heti esimerkiksi koostumuksen takia, ja erittäin makean coca-colan
tunnisti kielellä heti. Mauista piti myös kirjata havaintoja, ja esim. Mirkan
kommentti "sähköisku suuhun", kuvaa etikan happaman maun pistelyä
kielen pinnalla. Kaikki tulokset ja havainnot sekä koehenkilön nimi taulukoitiin
omaan vihkoon.
Työvälineet:
Tutkimuksen tärkein työväline oli parin suu, eikä muita
välineitä muovilusikoita ja maistettavia aineita lukuunottamatta käytetty.
Loppupäätelmä:
Tutkimusta voisi kuvata adjektiiveilla hauska, pelottava,
ällöttävä ja maukas. Ehkei kyseinen tutkimus ollut samalla tavalla ällöttävä
kuin sydämen aukileikkaaminen, mutta kaverin valitessa ällöttäviä makuja
maistettavaksi, muistui mieleen Pelkokerroin-tv-ohjelma. Tutkimuksen idea oli
selkeästi opettaa, miten tiivistä yhteistyötä haju- ja makuaisti tekevät. Ja
tietenkin osoittaa, että vaikka emme näkisi ruoka-ainetta, voi sen silti
tunnistaa pelkästä mausta. Mielenkiintoinen ja vähän erilainen oppitunti!