Kuvat ja video: Riikka Miettinen 9f
Puhallusta ja painetta
JOHDANTO:
Teimme tunnilla tutkimuksia hengityksestä ja verenpaineesta, joten teemme omat työselostuksemme tällä kertaa siitä aiheesta. Teimme tutkimukset yksittäin, mutta kaverit auttoivat kyllä tarpeen tullen. Aluksi olin tietenkin kiinnostunut tietämään, mikä on verenpaineeni ja keuhkojen tilavuuteni. Toivoin, että saisin mahdollisimman alhaiset verenpainelukemat, mutta hiemankin jännittävässä tilanteessa lukemat nousevat hyvin helposti.
AINEISTO JA MENETELMÄT:
Tutkimus aloitettiin biologian tunnilla opettajan opastuksella. Opettaja selitti meille välineet, joita käyttäisimme tuloksien saamiseksi. Saimme välineiksi spirometrin ja verenpainemittarin. Otimme ensiksi käyttöön verenpainemittarin. Laitoimme mansetin ohjeiden mukaan kyynärtaipeen yläpuolelle vihreä merkki alaspäin. Meillä oli manuaalinen mittari, joten meidän piti pumpata paineet 180 asti. Pumppaamisen jälkeen annoimme koneen mitata paineemme. Lopuksi se ilmoitti lukemat. Mittasin ensin kaverini paineet ja sitten omani. Yritimme hengittää mahdollisimman tasaisesti ja rauhallisesti todellisempien tulosten saamiseksi. Ensimmäisen mittauskertani tulokset olivat hiukan yläkanttiin, mutta mittasin itseltäni paineet myöhemmin uudelleen saaden alhaisemman tuloksen.
 |
| "Ja mitähän lukemia täältä onkaan tulossa ...?" |
Toinen tutkimusaihe oli keuhkojen tilavuus. Mittasimme niitä itse kukin spirometrillä. Saimme jokainen vaihdettavan suukappaleen, joka liitettiin mittariin. Kun vuoro koitti, piti nollata mittari, liittää suukappale ja puhaltaa keuhkot tyhjäksi. Vielä, kun tuntui, ettei keuhkoista lähde mitään piti puhaltaa vielä muutama sekunti lisää. Mittari ilmoitti tulokset millilitroina. Kokeilin myös tätä kaksi kertaa, mutta ensimmäisellä sain parhaat tulokset.
 |
| Ella ja Irina tutustumassa keuhkojen toimintaan. |
Verenpainemittauksen tulokset saimme helposti tehtyä, jos henkilö ei jännittänyt liikaa.
Verenpainemittaus tulokseni ja luokan keskiarvo näyttivät seuraavaa:
DIASTOLE SYSTOLE SYKE
(mmHg) (mmHg) (lyöntiä/min)
69 111 72 Minä
66,59 111,64 72,39 KA
Kuten tuloksista huomaa paineeni ovat hyvin samassa luokan keskiarvotulosten kanssa. Toisaalta luokaltamme puuttui tuolloin muutama henkilö ja sykkeen tarkistaminen uupui yhdeltä oppilaalta. Saimme myös tietää millä rajoilla paineiden pitäisi olla. N. 60-70mmHg ja 100+ikä. Sydämen syke riippuu siitä harrastaako kestoliikuntaa, joten sille on vaikea sanoa tiettyä rajaa. Joillakin saattoi myös jännitys olla mukana, joten tulokset olivat hiukan korkeammat, kuin keskimäärin. Yleensäkin verenpaineiden korkeus voi johtua näistä syistä:
•jännittäminen
•liikunnan määrä
•terveelliset elämäntavat
•geenit
Keuhkotilavuuden mittauksen saimme myös helposti tehtyä spirometrin avulla. Toiset saivat paremman tuloksen muutamien yrityksien jälkeen, mutta itse sain ensimmäisellä kerralla tehokkaimmin puhallettua. Tässä omat puhallustulokset ja myös luokan keskiarvo:
TYTÖT LITRAA
Minä 3,9
Luokan keskiarvo 3,8
POJAT LITRAA
Luokan keskiarvo 4,76
Kuten huomaa, meidän piti mitata tyttöjen ja poikien keuhkotilavuudet erikseen, koska pojat ovat kooltaan suurempia, kuin tytöt.
YHTEENVETO:
Tutkimus onnistui hyvin. Oli kiva tietää oma verenpaine ja keuhkojen tilavuus, joita en tiennyt ennen, oli myös hauskaa mitata itse verenpaine mittarilla.
Linkit
Keuhkojen rakenne ja pinta-ala