Kuvat: Sini Tossavainen 8b ja Vesa Vainikainen
Canth ja muut kulttuuriset symbolit sitovat minuudet meiksi
Minna Canth oli kirjailija, liikenainen ja yhteiskunnallinen
vaikuttaja, joka syntyi vuonna 1844 ja kuoli Kuopiossa 53 vuotta myöhemmin.
Vaikka Canthin ajamat uudistukset esimerkiksi naisten tasa-arvosta koettiin
aikanaan radikaaleiksi ja jopa uhkaaviksi, hänelle alettiin hyvin pian antaa
asemaa erinäisten tärkeiden asioiden edustajana. Canthista tuli kulttuurinen
ilmiö tai symboli.
Meille minarilaisillekin Canth tekemisineen edustaa jotakin
tavoittelemisen arvoista – ei kai häntä muuten koulun nimessä mainittaisi.
Kuopiossa Canthin nimissä ovat muun muassa patsas, katu ja puisto, ja
useampikin yritysnimi viittaa häneen.
Onko Minna vain nimi?
Kyynisesti ajatellen Minna on esimerkiksi kuopiolaisen
kauppakeskuksen nimessä vain nimi. Vielä kyynisemmin ajatellen tämän merkittävän
tasa-arvotaistelijan ja kirjallisuutemme johtotähden nimi on kauppakeskukseen
seinässä siksi, että ihmisten taloudellinen riistäminen sujuisi sutjakkaamin. Ja
onhan se niinkin.
Kulttuuriset symbolit ovat kuitenkin muutakin. Meille
savolaisille esimerkiksi Kallavesi, KalPa, kalakukko ja Canth tarjoavat
vastauksia kysymykseen siitä, keitä me olemme.
Tämä on tärkeää, sillä ihmisenä eläminen on tuon kysymyksen selvittämistä.
Eikä se eläminen ilman vastausta – siis ilman identiteettiä – oikein onnistu.
Klassikon arvon saaneissa teoksissaan Canth käsitteli ihmisenä
elämistä yhteiskunnallisessa kehyksessä. Hänen tarkastelunsa esimerkiksi
lapsityövoimasta tai köyhyydestä eivät ole vanhentuneet. Tämä tarkoittaa sitä,
että teokset voivat edelleen nostaa julkiseen keskusteluun aiheita, joista muut
yhteiskunnan tahot mieluummin vaikenevat.
Johtotähtiä tarvitaan
Kuten sanottu, teostensa lisäksi myös Canth ilmiönä jäi
kiertämään kulttuurin rattaisiin. Niissä hän ei jauhautunut murskaksi vaan
kasvoi yhä isommaksi. Minna Canthille annettiin asema kulttuurisena symbolina,
joka ansaitsee puistonsa ja liputuspäivänsä, sillä hän edustaa jotain tärkeää.
Näitä kulttuurisia symboleita jokainen meistä tarvitsee,
sillä siinä missä kala elää vedessä, me elämme kulttuurissa. Savolaisittain
vaikkapa juuri mainitut Kallavesi, KalPa, kalakukko ja Canth tarjoavat
kulttuurisia johtotähtiä elämän laineissa.
Mikä olennaista, tämä ei vaadi sen enempää KalPan pelissä
käymistä tai Canthin näytelmien lukemista, vaikka molempia voi kyllä suositella.
Kuten entisaikojen purjehtija paikansi itsensä tähdistä (purjehtimatta
tähtiin), mekin paikannamme olennaisen puolen minuudestamme, kun tunnemme alueemme
kulttuuria ja sen johtotähtiä edes jollain tasolla. Samalla ne sitovat minuudet
meiksi.
Ei yksi vaan monta Minnaa
Kulttuurisymboleille tuotetaan jatkuvasti uusia merkityksiä
sukupolvien seuratessa toistaan. Juuri siksi onkin vaikea sanoa mitä tärkeää se
Canth edustaa. Kuopiossakin hänen nimensä on valjastettu niin kulttuuriperinnön
kuin huonekaluverhoilun eteen.
Canthin saamat merkitykset voivat olla siis ylistäviä (kuten
tämä puheenvuoro). Ne voivat olla häntä kaupallistavia (kuten Minna-kauppakeskus)
tai ne voivat olla sarkastisia (kuten möykkäyhtye Minna Cunt, jonka nimen
jälkiosa on kirjoitettu viittaamaan englanninkieliseen slangisanaan naisen
sukupuolielimistä).
Yhteistä kaikille äskeisille on suhde kulttuuriseen
kiintotähteemme, Canthiin. Jopa brutaalin marginaalimetallimusiikin kentällä Canth
näyttää tarjoavan – jotain enemmän.
Lopputuloksena on eräs tapa määritellä klassikko. Canth on jotain,
jonka useat sukupolvet ovat nostaneet arvoonsa. Ja klassikkohan Canth todella
on niin suomalaisen kirjallisuuden kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin
saralla.
Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!
(Teksti on esitetty Minna Canthin päivän aamunavauksena.)