Kuvat: Varpu Falkenberg 7a, Vesa Vainikainen
Video: Roosa Oikarinen 7a
Uppoaa, ei uppoa, uppoaa ...
Vesinäytteiden vertailua. |
Suoretkipäivä herätti ennakkoon erilaisia mielipiteitä. Osa
oli innoissaan, osa kaihtoi ajatusta kastumisesta jo etukäteen.
Aamulla menimme normaalisti kouluun, jossa piti tehdä
saamaamme monisteeseen kaksi ensimmäistä tehtävää. Ensimmäiseen tehtävään
sisältyi video, jonka aikana piti tehdä muistiinpanoja suosta. Toinen tehtävä
oli kasvintunnistus, jossa piti yrittää tunnistaa kymmenen suokasvia taululle
kiinnitetyistä kasveista.
Jokainen oli näiden tehtävien jälkeen hommannut itselleen
kyydin suolle, pyörän, tarakan tai vaikkapa äidin tai kaverin auton. Kävellen
olisi tullut kiire.
Kun pääsimme suolle, pyörät jätettiin parkkipaikalle.
Laskeuduimme keltaisin nauhoin merkittyä polkua kannon luo, jossa ensimmäisenä
tehtävänä täytyi selvittää puun ikä laskemalla vuosirenkaat. Tulokset
heittelivät reilusti, mutta jonkinlaiseen sopuun siitäkin päästiin. Tässä
vaiheessa homma oli vielä melko kuivaa; jotkut upposivat reisiä myöten jo
ensiaskelilla.
Iloisia tunnelmia juoksun jälkeen |
Suokasveja pääsi näkemään paremmin paikan päällä, ja olimme
aamulla saaneet jo hyvän startin suokasvien tunnistamisessa. Suolla oli
vilpoisampaa kuin ylhäällä aurinkoisella parkkipaikalla, mutta hyppiessä tuli
jo riittävän lämmin. Suolla oli runsaasti itikoita, jonka monet huomasivat
jälkeenpäin puremista. Myös muita selkärangattomia pystyi havaitsemaan, kuten
hämähäkkejä.
Toiminnallinen puoli saatiin myös esiin, kun luokka lähti
harjoittamaan suojuoksua. Kyseisessä lajissa täytyi olla tarkkana ettei astu
harha-askelia tai kaadu rähmälleen. Rohkeutta täytyi monen kerätä pitkään,
mutta pian kaikki oli saatu jo toiselle puolelle, hengissä ja lähes kuivana.
Haastateltavana Tommi Kokkonen 7a luokalta.
Olitko ennen käynyt suolla?
"Muutaman kerran."
Kastuitko kertaakaan?
"Kyllä. Ja paljon."
Yllätyitkö mistään suolla?
"Kyllä, siellä oli pieni suolampi joka oli silti yllättävän
syvä, 5 metriä."
Mitkä ovat fiilikset?
Suon iän määrittämiseen tarvittiin pitkä keppi ja rohkea
oppilas, joka ei pelännyt kosteaa ja mutaista suota. Tarvikkeet löytyivät, ja
mittasimme suon turvekerroksen, joka oli yli 190 senttiä! Teimme luokan kanssa
pikaisen laskutoimituksen, jolla selviäisi suon ikä. Kun suon turvekerros
lisääntyy joka vuosi 1 millin, miten vanha tämä suo olisi? Luokka laski suon
olevan lähes 2000 vuotta vanha.
Loppupuolella keräsimme suokasveja seuraavan kesän
kasvikansioon, ja havainnoimme vielä muutamia rantakasveja.
Lähdimme suolta jo ennen yhtätoista, kun kaikki tehtävät oli
tehty. Monet olivat tyytyväisiä suoretkeen, ja joillekin se oli varmasti vasta
ensimmäinen kerta suolla. Luokalle tuli hyvä fiilis retkestä (ainakin mitä
ulkoapäin katsoi) pienistä kastumisista huolimatta.