Mikä mättää? Mikä mukavaa?

Teksti: Virva Eskelinen ja kahdeksasluokkalaiset oppilaat

Kasit harjoittelivat yleisönosastokirjoittamista

Kahdeksannen luokan äidinkielen tunneilla harjoitellaan vaikuttamisen keinoja. Oppilaat mm. kirjoittavat mielipidetekstejä ja väittelevät tai pitävät kantaaottavia puheita.
Seuraavassa tekstejä, joita koulumme kasiluokkalaiset kirjoittivat alkusyksystä. Tehtävänä oli laatia yleisönosastokirjoitus sanomalehteen.



Peilien poisto pelasti tyttöjen vessan

Vuosi sitten joutui kiertämään koko koulun löytääkseen yhdenkin vapaan vessan tai sellaisen, jonka ulkopuolinen jono oli alle kolmehenkinen. Syynä oli aulan tyttöjen vessa, johon kokoonnuttiin kikattelemaan ja meikkailemaan. Lisäksi ilmassa leijaileva hiuslakka olisi voinut laukaista jonkun huono-onnisen astmaatikon kohtauksen.

Asiaan löytyi yksinkertainen, tosin joidenkin mielestä turhan radikaali ratkaisu: aulan vessakoppien peilien poisto. Päätös herätti tyttöjen keskuudessa paljon jupinaa, ja peilien entisille paikoille kirjoiteltiin vihamielisiä tekstejä (missä******* on peilit?).

Peilien poistaminen oli mielestäni hyvä päätös. Nyt kun aulan vessassa ei viivytellä laittautumassa edes puolta entisestä ajasta, vessoja on useammin vapaana. Hiuslakan suihkuttelun määrä on myös onneksi vähentynyt.

Haluan siis tämän tekstin myötä kiittää niitä, jotka päättivät edesauttaa Minarin tyttöjen vessan yleistä viihtyvyyttä!

Kiitollinen


Ei jaksa!

Minun mielestäni koulu alkaa aivan liian aikaisin. Koulussa ei jaksa opiskella, kun täytyy herätä kahdeksan aamuna jo ennen seitsemää tekemään aamuhommia.

Koulun pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä. Minulla oli yhdessä jaksossa yhdeksään meno joka päivä, ja joka päivä jaksoi opiskella paremmin, kun ei väsyttänyt niin hemmetisti.

Välituntienkin pitäisi olla pitempiä, koska yhdellä välitunnilla ei ehdi tehdä läksyjä ja käydä Salessa. Salessa pitäisi myydä Euro Shopper -tuotteita, että koulussa jaksaisi.

Spurdu Spärde


Koululiikunta liian monipuolista?

Olen huomannut monilla koululiikunnan tunneilla, että niillä perehdytään liian moneen lajiin ja liian nopeasti. Niillä opetellaan miljoonia lajeja, ja joukkuelajit, kuten lentopallo, ovat täydellistä tunarointia koko liikuntatuntien ajan.

Mielestäni koululiikunta on siis liian monipuolista. Sen pitäisi keskittyä enemmän yleiskunnon nostamiseen. Vanhoina hyvinä aikoina liikunta oli juoksua, hiihtoa ja muunlaisia hyötyliikuntalajeja. Nykyään taas pyritään opettamaan monia teknisesti haastavia lajeja, joiden oppimiseen menee hyvää urheiluaikaa hukkaan.

Olisi siis paljon helpompi, jos keskityttäisiin helppoihin ja yleiskuntoa vahvistaviin liikuntalajeihin. Samalla lajeissa tapahtuva huonojen syrjiminen vähenisi.

Koulupoika

Pois pakkolukeminen

Miksi koulussa on pakkolukemista? Seitsemännellä luokalla luetaan 2 - 3 kirjaa, kahdeksannella 3 - 5 kirjaa yhdeksännellä ties kuinka monta. Mikä hyöty siitä on? Onko se vain koulussa vietettävän ajan ja vapaa-ajan käyttöä?

Joillakin on lukemisongelmia, ja lukeminen on heille vaikeaa, koska kirjaimet menevät sekaisin päässä tai silmissä suhisee liiasta rasituksesta. Itselläni silmissä alkaa sumentua liian pienen tekstin lukemisesta, vaikka minulla on virheetön näkö. Jotkut eivät yksinkertaisesti jaksa lukea pitkiä tarinoita, joissa kohtauksia on venytetty ihan liikaa. Joillekin lukeminen voi olla hupia, mutta he voisivatkin lukea vapaa-ajalla.

Monet ajattelevat, että lukeminen auttaa keksimään omia tarinoita. Tosiasia on, että monilla löytyy omista tarinoista samoja kohtauksia kuin luetuista kirjoista. Joskus siis lukemisesta johtuu, että omista tarinoista tulee plagiointeja.

Mustaa valkoisella

Ruokajonot liian pitkät

Minna Canthin koulussa on itseni ja monen muun mielestä liian pitkät ruokajonot. Oppilaat joutuvat odottamaan koko ruokavälitunnin syömään pääsyä, jos ei suuna päänä juokse ruokalaan oppitunnin loputtua. Usein silloinkin jonot ovat jo tuskallisen pitkät. Yleensä ruokajono ylettyy ruokalan ovista ulos asti.

Jotkut oppilaat eivät jaksa jonottaa syömään pääsyä, vaan lähtevät ostamaan kaupasta jotain epäterveellistä syötävää, jolla korvaavat tärkeän kouluaterian. Uskon, että monet kaupassa kävijät tulisivat useammin syömään, jos ruokajonossa ei tarvitsisi kököttää koko välituntia.

Siispä toivon, että ruokajonot lyhenisivät.

Jonottamaan kyllästynyt

Mopoilijoilla liian kiire

Nykyisin suosituimpiin valituksen aiheisiin lukeutuvat mopoilijat ja heidän kulkuvälineistään aiheutuvat haitat. En moiti heitä, joita ärsyttää hiljaisilla kaduilla yömyöhään kaasuttelevat ja järkyttävää melua pitävät mopot.

Itse olen melun lisäksi huomioinut sen, miten kovasti mopot ajavat esim. Niiralan kapeilla kaduilla. Pari päivää sitten eräskin mopoilija oli vähällä ajaa minun ja mopoja kuollakseen pelkäävän koirani päälle. Kuljettaja itse tuli aivan puskan takaa, kaahasi lähes suoraan kohti ja väisti viime tingassa. Mopoilija kyllä hidasti vauhtiaan ja vilkaisi taakseen, muttei näyttänyt juuri välittävän siitä, kuinka oli vaarantanut sekä oman että muiden hengen.

Mopo on rinnastettavissa kaikkiin muihinkin moottoriajoneuvoihin, ja mopoojen takia aiheutuneista onnettomuuksista on kärsitty jo aivan tarpeeksi. Eikö siis varovaisuus liikenteessä olisi näidenkin kaasuttelijoiden velvollisuus?

Siis pieni suuri toive mopoilijoille: ottakaa huomioon myös muut liikenteessä liikkuvat. Ei teillä niin kova kiire voi olla.

Mopoilija (not)

Vaarallinen Ruotsinkatu

Ruotsinkatu on talvisin hirveän kapea ja liukas. Talvella kun kävelee sitä pitkin, saa joko kävellä lumihangessa tai autotiellä ja saa väistellä autoja, jotka muutenkin ajavat ajoradan laidassa, etteivät törmäisi vastaantuleviin autoihin. Kun sitten kävelykatu on aurattu, saa pelätä, ettei liukastu tai horjahda niin, että käsi menee sijoiltaan tai että saa aivotärähdyksen.

Ruotsinkatua pitäisi hoitaa paremmin, koska siinä on kova työ- ja koululaisliikenne.

A.K.

Suomalaiset eivät ota ympäristöongelmia tarpeeksi vakavasti

Miksi ympäristöongelmia ja ekologisuutta ei oteta vakavasti? Kaikki ovat kuulleet miljoonia kertoja "sammuta valot", "älä tuhlaa vettä" ja "kulje bussilla tai pyörällä" -tyylisiä juttuja, ja tottahan ne ovat, mutta niiden toitottaminen on täysin turhaa. On hyvä, että useat yleensä ajattelevat noita asioita, mutta pelkkä sähkön säästäminen ja jonkunlainen päästöjen vähentäminen ei ole ollenkaan niin iso asia kuin sanotaan. Ihan oikeita muutoksia täytyy alkaa näkyä nyt, eikä vasta sitten kun koko Etelä-Amerikan sademetsissä on kaksi puuta jäljellä.

Mielestäni on tärkeää, että ihmiset miettisivät, mitä ostavat. Palmuöljy on esim. valmisruoissa, suklaassa, ranskalaisissa, leivonnaisissa, sipseissä ja margariineissa sekä myös esim. saippuassa, kosmetiikassa ja pesuaineissa käytettävä kasviöljy. Se on maailman tuotetuin kasviöljy ja peäisin öljypalmusta, jota kasvaa sademetsissä. Arvion mukaan yhden suomalaisen vuodessa kuluttama palmuöljy vaatii 1518 neliömetriä sademetsien maapinta-alaa. Soijan lukema on 209 neliömetriä, kahvin 315 neliömetriä ja banaanin 17 neliömetriä. Sellaisten tuotteiden, jotka sisältävät jotain kasviöljyä, pakkauksissa ei usein mainita, mitä kasviöljyä tuotteessa on. Palmuöljy pitäisi aina merkitä erikseen.

Palmuöljyä voi tuottaa myös vastuullisesti. Kestävän palmuöljyn yhdistyksen RSPO:n kriteereiden mukainen viljely estää tuotannon haitalliset vaikutukset. Sertifioitua, eli vastuullisesti tuotettua, palmuöljyä kannattaa suosia, sillä palmuöljy on monen ihmisen elinkeino. Yritysten tulisi ostaa ja vaatia vain vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita, mihin on mahdollista siirtä vaikka heti.

Ihan kaikkien pitäisi miettiä, mitä ostaa ja syö, koska metsien ja eliöiden häviäminen ja ilmaston saastuminen ei ole mikään pikku juttu. Tähän suojeluun liittyy vielä niin paljon muitakin asioita kuin palmuöljy, kahvi, soija ja banaani, mutta esimerkiksi juuri noiden tuotteiden vastuullinen hankinta on minun mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Joten, ottakaa ympäristöön liittyvät asiat oikeasti tosissanne. Ihmisten tulevaisuus on niistä kiinni.

Anniina



Skarppia, bussikuskit!

Nuori nainen odottaa pysäkillä bussia. Hän on pukeutunut juhlavaatteisiin ja hänellä on rattaissa pieni vauva. Bussi saapuu pysäkille hirveällä vauhdilla. Bussi on jo 10 minuuttia myöhässä. Nainen menee rattaiden kanssa takaovelle odottamaan, että kuski avaisi oven. Kuski ottaa etuovesta kaksi matkustajaa. Nainen näyttää jo hieman närkästyneeltä. Kuski sulkee etuovet ja kaasuttaa pois. Nainen jää tuijottamaan suu auki pysäkille.

Bussikuskit voisivat skarpata. Iltapäivän ruuhkan aikaan kuski saattaa unohtaa pysähtyä ja ajaa ohi, vaikka kuinka vilkuttelisi. Mielestäni myös ketään selvästi juopunutta ei pitäisi päästää bussiin, sillä ei ole kiva, kun joku äykkäröi siellä. Jotkut kuskit kylläkin hoitavat asiansa hyvin.

Nämä asiat kuntoon, niin bussilla on mukavampi matkustaa!

Matkustaja


Älkää haukkuko itseänne

Minua ärsyttää hyvin paljon se, että nykyään melkein kaikki 12 - 16 -vuotiaat tytöt haukkuvat itseään rumaksi, läskiksi yms., ja vain saadakseen huomiota ja kehuja. Facebookissakin sama laulu: melkein jokaisessa tilapäivityksessä lukee: "Tykkää tästä, jos olen mielestäsi kaunis", "Jos tykkäät minusta edes 1%, tykkää tästä" yms.

Mielestäni tyttöjen pitäisi lopettaa tuo ja ruveta ajattelemaan positiivisesti itsestään. Se tuottaisi hyvää mieltä ja itsevarmuutta.

Itsevarma


Liian lyhyet välitunnit

Liian lyhyet välitunnit väsyttävät oppilaita pitkän päivän aikana, mikä heikentää oppimista ja keskittymistä.

Välitunneilla voisi olla enemmän tekemistä sisällä ja ulkona, ja yksi välitunti saisi olla pidempi. Jos ulkona tai sisällä olisi enemmän tekemistä, käytävät olisivat siistimpiä. Ulkona tekemiseen täytyisi olla jotakin, josta kaikki olisivat kiinnostuneita.

Opettajien ja rehtorin täytyisi tehdä kysely, jossa kaikilta kysyttäisiin erilaisista ehdotuksista.

DK FTW


Elokuvalippujen hintoja halvemmiksi

Minun mielestäni elokuvalippujen hinnat ovat aivan liian korkeita. Yksi lippu maksaa yli 10 euroa, joten monellakaan ei ole varaa käydä elokuvissa usein. Jos nelihenkinen perhe käy elokuvissa, se maksaa jo vajaat 50 euroa, eikä ole mitään takeita, onko elokuva hyvä. Toki teattereista saa sarjalippuja, mutta useilla ei ole tarpeeksi aikaa käyttää kaikkia lippuja viimeiseen päivämäärään mennessä.

Jos liput olisivat halvempia, voisivat nuoret käyttää enemmän aikaa yhdessä iltaisin. Nyt kun on 3D-elokuviakin, moni varmaan kävisi mielellään teattereissa.

Elokuvia


Vähemmän kirjoja!

Kouluissa, varsinkin yläasteella, tarvitaan päivittäin monia eri kirjoja tunneille. Monessa aineessa on kaksi kirjaa, luku- ja työkirja, ja sitten vielä vihkot päälle. Parhaassa tapauksessa kirjoja saattaa olla laukussa tai repussa jopa kymmenen kappaletta. Mutta reppuun pitäisi mahtua myös penaali ja ehkäpä sateenvarjo. Kaikki tavarat eivät vain yksinkertaisesti mahdu sinne.

Olisi järkevää, jos pitkänä seitsemän tunnin päivänä olisi yksi tai kaksi tuntia jotakin ainetta, jossa ei tarvita kirjoja. Toisin kuin lyhyenä päivänä voi ihan hyvin kantaa muutaman tunnin reppua, jossa on sopivasti kirjoja. Mutta jos on esimerkiksi kymmenen kirjaa ja seitsemän tunnin päivä, ei kukaan jaksa kantaa niin painavaa reppua.

Ne, jotka tulevat kaukaa keskustaan kouluun, saattavat joutua jo pelkästään bussipysäkille kävelemään pitkän matkan. Se voi olla jopa kymmenen kilometriä. Bussissahan saa levätä puolisen tuntia, mutta sitten taas mennään. Ja kun koululle asti pääsee, on jo ihan nuutunut.

Siispä toivoisin, että kirjojen määrä otettaisiin huomioon lukujärjestyksiä tehtäessä.

Sipuli


Pyöräilykypärän käyttökö noloa?

Nykypäivänä nuoret pitävät pyöräilykypärän käyttöä nolona; vain kiltit hikut käyttävät sitä. Jos joku tietää toisen käyttävän kypärää, siitä aletaan kuiskuttelemaan ja nauramaan. Jos vanhemmat pakottavat käyttämään kypärää, se riisutaan salaa heti kulman takana. Kaikkein tunnollisimmat joutuvat pelkäämään, että kaveri tulee vastaan, kun on kypärä päässä.

Miksi kypärän käytöstä on tullut niin noloa? Pyöräilytapaturmia, pahimmissa tapauksissa halvaantumisa ja jopa kuolemia, tapahtuu sadoittain joka vuosi. Ja mikä on syy? Se, ettei käytetä kypärää! Ja yllätys: suurin osa näistä turmista sattuu nuorille. Ovatko nuoret nykyään oikeasti niin epävarmoja, että jos joku ei käytä kypärää, ei voi itsekään käyttää, sillä pelkää, että siitä aletaan kiusata? Onko oma henki nuorille mitättömämpi asia kuin se, millaisena häntä pidetään? Uhraako nuoret elämänsä miellyttääkseen muita?

Aivot ovat ihmisen tärkein lihas. Ilman aivoja olisimme kyvyttömiä tekemään mitään. Joten pidetään aivoistamme huolta! Jos et itse käytää kypärää, se on oma asiasi, mutta anna mahdollisuus heille, jotka haluavat käyttää. Älä kiusaa ja kantele heistä, jotka käyttävät kypärää. Jos yksikin ihminen on tähän valmis, saattaa toistenkin ajatusmaailma muuttua. Se voi pelastaa kalliita ihmishenkiä.

Kypärät käyttööön!