Tunteikas reissu Saksaan 13.9.-24.9. 2011
Tiistaiaamuna noin kello 3.30 kokoonnuimme koulun pihalle odottelemaan bussiin pääsyä. Tunnelma oli väsynyt heti aamusta mutta hyvin odottava, ja kun vihdoin pääsimme matkaan, oli kaikilla kova jännitys päällä.
"Vihdoin me nähdään meidän parit! Pian ollaan jo siellä! " kuului monen suusta, kun alettiin lähestyä Pirkkalan lentokenttää, josta lähdimme Ryan airin lentokoneella kohti Bremeniä.
Kun lähestyimme Osterholz-Scharmbeckia ja IGS-koulua, kaikki suorastaan hihkuivat jännittyneinä - viimeistään siinä vaiheessa, kun parimme odottelivat meitä koulun pihalla.
Kun lähestyimme Osterholz-Scharmbeckia ja IGS-koulua, kaikki suorastaan hihkuivat jännittyneinä - viimeistään siinä vaiheessa, kun parimme odottelivat meitä koulun pihalla.
Aluksi, kun saavuimme koululle, oli meillä siellä hieman syötävää ja juotavaa, ja sitten kaikki lähtivätkin isäntäperheidensä koteja kohti.
Seuraavana aamuna kun kokoonnuimme IGS-koulun ATK-luokkaan, kertoivat kaikki innoissaan ensimmäisestä illastaan isäntäperheestä. Sitten lähdimme tutustumaan Osterholz-Scharmbeckin ihanaan kaupunkiin. Pian löysimmekin melkein kaikki toisemme syömästä italialaisen jätskibaarin erikoista spaghettijäätelöä.
Reissun aikana kävimme myös Cuxhavenissa kävelemässä meren pohjassa ja tutustumassa meren elämään sekä Bremenissä, Helsingin kokoisessa kaupungissa, jonne Tampereelta lensimme. Bremenissä shoppailimme ja tutustuimme eri nähtävyksiin. Kävimme myös valtavalla Weser-stadionilla, joka on Bremenin jalkapallojoukkue Werder Bremenin kotistadion. Stadionille olisi mahtunut jalkapallo-ottelua katsomaan koko Kuopio!
Matkan aikana useat kävivät myös muun muassa Heide Parkissa, joka oli iso huvipuisto ja tunnettu maailman jyrkimmästä puuvuoristorata Colossoksesta!
Tutustuimme myös tarkemmin IGS-kouluun, joka oli hyvin viihtyisä. Ihmiset siellä olivat kivoja useat huikkasivatkin meille suomalaisille iloisesti: "Moi!"
Ohjelmassa oli myös Suomi vastaan Saksa jalkapallopeli ja keilausta. Kävimme myös Schamaica-leirikeskuksessa grillaamassa ja kokeilemassa kanootilla soutelua.
Lähtöpäivä oli kaikille vaikea. Kello viiden aikaan olimme koulun pihalla väsyneinä ja jätimme pareille ja isäntäperheille hyvästit. Varsinkin me tytöt itkimme käytännössä koko bussimatkan Osterholzista aina Bremeniin saakka. Ja matka kesti noin 30-40 minuuttia. Tunteet olivat pinnassa ja hyvin ristiriitaiset: oli kiva mennä kotiin, mutta omaa paria ja perhettä jäi kova ikävä. Toisaalta iloista, toisaalta surullista. Mietimmekin, että jos nyt itkimme näin paljon, niin entäs sitten kun parimme lähtevät Suomesta, emmekä tiedä näemmekö heitä enää koskaan? Ajatuksien saattelemana vielä viimeisen kerran loimme silmäyksen Saksan maahan.