Kuvat: Vesa Vainikainen
Väsymätön työn sankari
Sydän on kovilla, sillä se pumppaa verta elimistöön 24/7.
Miten se pystyy tähän kaikkeen? Otimme siitä selvää biologian tunnilla, jolloin
preparoimme sian sydämen.
 |
| Vaaka kertoi sydämen painon. |
Ennen tuntia oletimme preparoinnin ja oikeiden leikkauskohtien
löytämisen olevan vaikeaa, mutta luulomme paljastuivat vääriksi. Sydämeen
koskeminen myös ällötti aluksi, mutta kun sai hanskat käteen ja pääsi
selvittämään annettuja asioita, pystyi pikkuhiljaa rentoutumaan ja keskittymään
tutkimukseen.
Jakaannuimme n. 3 hengen ryhmiin tekemään tutkimuksia. Tutkimuksen suorittamiseen tarvitsimme alustarjottimen,
suojatakin, hanskat, pinsetit, vaa`an ja
preparointiveitsen sekä runsaasti paperia.
 |
| Ryhmän mittaustulokset. |
Tutkimuksessa piti selvittää sydämen paino sekä oikean ja
vasemman kammion paksuudet. Aluksi punnitsimme sydämen, joka oli meidän ryhmämme
kohdalla 485 grammaa. Seuraavaksi teimme preparointiveitsellä kaksi pitkää viiltoa
päästä päähän sydämen molemmille reunoille. Tämän teimme siksi, että pääsisimme
mittaamaan oikean sekä vasemman kammion paksuudet.
Mittauksissa selvisi, että vasen kammio oli selvästi
paksumpi kuin oikea, mikä johtuu siitä, että vasemman kammion pitää pumpata
veri koko kehoon, kun taas oikean kammion täytyy pumpata veri vain keuhkoihin.
Ryhmällämme oikean kammion paksuudeksi saatiin 1 cm ja
vasemman kammion paksuudeksi 3.5 cm.
Sydämen vasen kammio pumppaa runsashappista verta aorttaa
pitkin muihin valtimoihin, kun oikea kammio puolestaan hiilidioksidipitoista
verta keuhkovaltimoa pitkin keuhkoihin. Jos ihmisen sepelvaltimo tukkeutuu, ihminen voi sairastua
sepelvaltimotautiin.
 |
| Sydän avattuna. |