Video: Vesa Vainikainen
Paineiden ja sykkeen tarkistus
Perjantaina biologian kaksoistunnilla mittasimme kaikilta
luokkalaisiltamme verenpaineen ja sykkeen. Taulukkoon merkitsimme ylä-(systole)
ja alaverenpaineen (diastole).
Miten mittaus sitten tapahtui?
Tutkimuksen suorittamiseen tarvittiin verenpainemittari. Se
asetettiin niin, että kankaan vihreä reuna tuli käsitaipeen kohdalle,
kiristettiin ja painettiin nappia. Kädessä alkoi tuntua puristusta, kun mittari
mittasi verenpainetta. Luvut rullasivat mittarin näytöllä. Lopulta näyttöön
tuli kolme lukua: ylin kertoi yläverenpaineen eli diastolen, keskimmäinen
alaverenpaineen eli systolen ja kolmas sykkeen.
Sykkeen
olisi voinut mitata myös lääkäreiden käyttämällä stetoskoopilla, laskemalla
montako kertaa sydän lyö minuutissa. Stetoskooppi täytyi asettaa rintalastan
päälle. Sykkeen mittaaminen osoittautui näin vaikeaksi mitata, joten uskoimme
verenpainemittarin lukemia.
Tulokset
Itselläni systole oli 103, diastole 68 ja syke 74. Luokkamme nopein syke oli Hannalla, joka johtui kenties siitä, että häntäjännitti verenpaineen mittaaminen. Luokkamme keskiarvot olivat: diastole 69.1, systole 115,03 ja syke 78,97.
Mutta saatuihin tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi vähän rauhaton ympäristö ja joillakin jännitys. Jos mittaisi kotona kaikessa, rauhassa tulokset voisivat olla erilaisia.