keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Biologian tutkimuksia: haju- ja makuaistit

Teksti: Roosa Almila 9b
Kuvat: Vesa Vainikainen

"Et kyllä syötä sitten mittään pahhaa!"

Johdanto

Tarkoituksenamme oli testata haju- ja makuaistejamme: miten ne toimivat yksin ja yhdessä, millaisiksi ne määrittävät erilaiset hajut ja maut jne. Alkuhypoteesini oli, että kaikki suhtautuvat eri elintarvikkeiden makuihin ja hajuihin eri tavoin.

Monenlaista makua ja hajua oli tarjolla.
Aineisto ja menetelmät

Koe suoritettiin tiistaina 21. tammikuuta biologian luokassa. Pöydälle oli laitettu laseja, joissa oli monia eri elintarvikkeita. Jokaisen piti käydä valitsemassa 2-3 elintarviketta kerrallaan ja syöttää niitä sen jälkeen kaverille, jolla oli silmät sidottuina, ettei hän näkisi elintarviketta etukäteen. Kaverin täytyi ensin maistella ruokaa ilman hajuaistia (näin saatiin käsitys ruuan koostumuksesta ja tuntuiko se kielellä kenties suolaiselta, makealta, happamalta vai kenties tuliselta). Jos arvaus elintarvikkeesta ei mennyt vielä tässä vaiheessa oikein, otettiin käyttöön myös hajuaisti. Hajuaistin avulla kaveri arvasi elintarvikkeen nimen yleensä oikein ja pystyi kertomaan, tykkäsikö vai inhosiko hän elintarvikkeen makua.

Julia testaa Miinan aisteja.
Tulokset ja niiden tarkastelu

Tein kokeen Ninnin kanssa. Tuloksista huomaa, että jotkut elintarvikkeet, joista Ninni ei tykännyt, minä tykkäsin. Ihmisten haju- ja makuaistit ovat siis hyvin erilaisia. Monet elintarvikkeet tunnistimme jo ilman hajuaistia. Tällaisia olivat mm. omena, suklaa, rusina ja juusto, koska ne ovat helppoja tunnistaa koostumuksen perusteella. Esimerkiksi rusinan rakenne on ryppyinen ja juuston hieman kuminen. Vaikeimpia tunnistettavia olivat chili, raejuusto ja lakritsi. Niiden tunnistamiseen tarvitsi hajuaistia.

Yhteenveto

Oli jännittävää maistella ruokia ilman hajuaistia, koska silloin kiinnitti huomiota enemmän ruuan koostumukseen. Alkuhypoteesini oli oikein, sillä Ninni suhtautui makuihin välillä eri tavoin kuin minä.

Miina ja Julia - iloiset tutkijat.