Kielletty hedelmä - hieno katselukokemus
26.4.2010 Minarin ysiluokkalaiset kävivät elokuvissa Kuvakukossa. Kotimainen elokuva oli Aleksi Bardyn käsikirjoittama ja Dome Karukosken ohjaama Kielletty Hedelmä (2009).
Tarina kertoo kahdesta vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kasvaneesta nuoresta naisesta, Mariasta (Amanda Pilke) ja Raakelista (Marjut Aho). Elettyään koko lapsuutensa maaseudulla tiukkojen sääntöjen ja rajojen keskellä, alkaa heidän mielissään kehkeytyä mietteitä jostain muusta: vapaudesta. Nuoret karkaavat kesäksi kaupunkiin etsimään jotain uutta.
Kaupungissa Maria ja Raakel kohtaavat aivan toisenlaisen maailman. Musiikin rytmin, elokuvien näyttämön, alkoholin houkutuksen, uudenlaiset ihmissuhteet, oman päätäntävallan sekä omien päätöstensä seuraukset. Se kaikki on ollut heille kiellettyä ja on edelleenkin, mutta antavatko tytöt sen haitata itseään?
Kielletty hedelmä oli elokuva, joka kertoi hyvin aidosti rajojen rikkomisesta ja vapuden etsimisestä aikuisuuden kynnyksellä, mutta myös siitä, kuinka vaikeaa aikuisten on päästää omat lapsensa tallaamaan omia polkujaan. Juoni vetäisi katsojan syvälle kiellettyyn maailmaan ja henkilöihin oli helppo samaistua. Elokuva nosti esiin myös kuvaa nykymaailmasta, joka ei aina olekaan niin hyvä.
Näyttelijävalinnat osuivat hyvin kohdalleen. Päänäyttelijöiden Amanda Pilkkeen ja Marjut Ahon lisäksi rooleissaan loistivat Joel Mäkinen ja Jarkko Niemi tyttöjen uusina tuttavuuksina Tonina ja Jussina sekä katsojia vuoroin kammoksuttaneet ja vuoroin hykerryttäneet Jani Volanen, Teemu Ojanne, Heikki Nousiainen ja Tapio Liinoja vanhoillislestadiolaisena nelikkona.
Minusta elokuva oli hieno katselukokemus ja jätti jotain mietintämyssyyn elokuvan loputtuakin. Kyllä elokuva taisi jotain tunteita muissakin katselijoissa herättää, sillä elokuvassa usein toistunut iskurepliikki ”Pussaillaanko?” jäi monen suuhun elokuvan jälkeen.
Kielletty hedelmä oli hyvä elokuva, joka herätti mielenkiinnon tutustua Dome Karukosken muihinkin tuotoksiin.