Valtava sieni löysi tiensä biologian luokkaan
"Voitko antaa meille korin, kun meillä on tuolla sieni, joka luvattiin tuoda koululle". Mitämitämitä? Siis mitä. No, 8c:n Elmeri ja Manuhan ilmeistyivät kesken tunnin biologian luokkaan innokkaina jättimäisestä havainnostaan. Ja koululle sen oli tarkoitus matkansa löytää, mutta miten? Sieni oli kuulemma niin iso, jotta tarvittaisiin ihan kori sen kuljetukseen. Alkuun juttu vaikutti hieman liiotellulta, mutta katsottava tuo oli kuitenkin loppuun saakka, mistä olikaan kysymys. Eikun vaan poitsuille kori mukaan ja jäätiin odottelemaan mielenkiinnolla, mitä sieltä oikein tulisi.
Oppilaiden kanssa jatkettiin laborointitöitä, kunnes pojat palasivat saaliinsa kanssa luokkaan. Ja täytyy kyllä myöntää, jotta ihmetys oli kova, kun sieni nähtiin. Valtava tatti pötkötti tarjoiluvadillla kuin painovoimaa uhmaten. Sitä tietysti ruvettiin heti tutkimaan ja kääntelemään. Muovihanskat oli hommassa tarpeen - sen verran elämänsä ehtoopuolella sienivanhus jo tuntui olevan. Hajurauhasiakaan se ei meiltä säästellyt ja jokunen kärpänenkin sen suojista luokkaan pökälsi. Juutisen Heikillekin käytiin luonnonoikkua vielä näyttämässä.
Hengityskalustomme joutui lopputunnista jo varsin koville, kun tuo suuri möykky päästeli ilmoille omia aromejaan. Niin alkoivat oppilaiden naamat jo vääntyilla alasuuntaan, jotta totesin parhaimmaksi järjestää tatille nopeahkon poistumisen sienten taivaaseen, tässä tapauksessa roskakatoksen kompostiin.
Hienoa poijjaat. Ja kiitos myös tatille, joka piirtyi unohtumattomasti muistilokeroihimme ja todennäköisesti myös aivojemme hajualueelle ...
J.K Punnitus pääsi juutas unohtumaan