Pölypunkkeja ja eräjormia seiskojen ryhmäytymispäivässä
Nuorisokeskus 44 järjesti Minarin seiskaluokkalaisille ryhmäytymistapahtuman, jossa esiteltiin nuokkarin tiloja ja pelattiin kaikenlaisia yhteishenkeä nostattavia pelejä ja leikkejä. 7c-luokka lähti tapahtumaan iloisella mielellä, heti saavuttuamme nuorisotyönohjaajat esittelivät itsensä, ja aloitimme pelin, jossa jokainen kertoi kuka on, ja mistä pitää.
Seuraavaksi oli tukarien pitämä peli, jossa menimme solmuun, ja yksi henkilö yritti selvittää sen, mutta luokkamme kohdalla solmu oli kuitenkin niin vaikea että solmu ei auennutkaan. Sitten pelasimme peliä, joka oli oikeastaan myös kilpailu. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, ja jokaisen joukkueen jäsenen tuli selvittää oikea reitti ”labyrintin” läpi. Omat joukkuelaiset neuvoivat labyrinttiin menijää ja ensimmäisenä tehtävän ratkaissut joukkue voitti. Tehtävä oli sinänsä vaikea, ja peli oli erittäin tasaista.
Meno alkoi mennä hieman villiksi, ja ohjaajat päättivät pitää rauhoittumispelin, jossa jokaisen piti laskea omassa päässään minuutti, ja katsottiin kuka oli lähimpänä sitä. Ohjaajat julistivat luokanvalvojamme Pirjo Pellikan luokan unikeoksi, sillä hän oli kauimpana minuuttia.
Tämän jälkeen menimme piiriin, ja jokaisen piti keksiä oma lemmikkieläin, ja miksi se on surullinen. Tästä syntyikin aivan hulvattomia juttuja ja nauru raikui salissa. ”Tässä on mun lemmikki pölypunkki, ja se on surullinen koska sillä on nälkä. Lohdutan sitä antamalla sille ruokaa.”
Viimeisenä pelinä oli sitten ”vilttipallo”, joka osoittautuikin useamman oppilaan suosikiksi. Olimme neljässä joukkueessa, joiden nimet olivat ”tiimitaavit”, ”eräjormat”, ”joosepit” ja ”ei me tiietä”. Pelissä oli tarkoituksena viltin avulla heittää pallo toisen joukkueen puolelle. Voittajaksi selviytyi ei me tiietä. Joosepit olivat hyviä kakkosia, ja tiimitaavit sekä eräjormat olivat jaetulla kolmannella sijalla. Tiimitaavit saivat vielä erikoismaininnat parhaasta kannustuksesta. Iltapäivä oli erittäin hauska, ja tulisimme mielellämme uudestaankin.